le 31 août

Aamun hengailin kotona katsellen telkkarista urheilua ja samalla kirjottelin 90 kertaa mun belgian puhelinnumeron käyntikortteihin. Ja voin kertoa, että nyt muistan sen vaikka unissaan..



Puolenpäivän aikaan Isabelle tuli koululta kotiin ja lähettiin sitten hakemaan Geoffreyltä patongit lounaaksi ja haettiin samalla Tom isovanhemmilta kotiin. Ne Geoffreyn patongit on muuten maailman parhaita. Voittaa kyllä picnicit ja subwayt 100-0!

Sit lounaan jälkeen lähdin pyörälenkille Jean-Marien eli mun täkäläisen papan kans. Täällä ei muuten harrasteta sellasta hyötyliikuntapyöräilyä ku Suomessa vaan pyöräilemään lähtiessä laitetaan kunnon pyöräilyvarusteet päälle ja sitä tehdään urheiluna. Me mentiin sellasta ravelia pitkin melkeen Havelangeen asti eli sille lenkille tuli mittaa joku 25 kilsaa. Se ravel on sellanen tie, joka on tarkoitettu vaan pyöräilijöille, kävelijöille ja ratsastajille ja se on tehty vanhan junaradan päälle. Toi JM2 tykkää pyöräillä siellä sen takia, koska siellä ei tarvi koko ajan varoa autoa ja se ei oo sellasta ylösalas pyöräilyä, niinku tavallisella tiellä, koska se tie on melko tasanen. Oli sielläkin toki mäkiä, mutta ne oli sellasia tooosi loivia, pitkiä ja puuduttavia. :) Ja siellä törmättiin sitten JM2:sen työkaveriin (ei ne siis kumpikaan enää oo töissä, koska ne on jo eläkkeellä) Brunoon, joka on kotoisin Italiasta. Ja se näyttikin kyllä ihan italialaiselta. Sit pyöräiltiin loppu matka takaisin Cineyyn sen kanssa, koska se halus pyöräillä meidän kans, kun sai kerran liittyä JM2:sen ja "sporttisen ja kauniin nuoren tytön" seuraan. :DD Oon muuten saanut täältä Belgiasta kauan toivottujen pikkuveljien lisäksi myös sellasen nuoremman papan, jonka kans voi tehdä yhessä kaikkea. Oon aika onnenpekka!

Pyörälenkin jälkeen kävin suihkussa ja sitten lähdettiin katsomaan täkäläistä kuntosalia, jonne ostinkin heti kortin. Kuukausikortti makso tarjouksen vuoksi vaan 39 egee ja sillä saa käyttää kuntosalia ja käydä jumpissa niin paljon kun haluaa. Eli siis halvempaa lystiä täällä kuin sielä.. Tää on siis mun nykyinen kuntokeskus: http://www.x-tremefitness.be/ Käytiin myös ostaan tarvikkeet karjalanpiirakoihin, joita pääsinkin sitten kauppareissun jälkeen tekemään. Ja tässä lopputulos:



Ne onnistu aivan hyvin ottaen huomioon, että se oli mun toka kerta, kun tein karjalanpiirakoita. Ja kyllä ne maistukin ihan hyviltä, syötiin niitä illallisella kanan ja salaatin kans. Maku oli toki vähän erilainen kuin perinteisissä suomalaisissa, koska jouduin laittamaan noihin vaniljalla maustettua riisipuuroa ja reunoistakain tuli vähän kovat, mutta c'est pas grave! :DD

Nyt täytyy lopettaa, koska on tällasten pienten lasten, kuten minä, nukkumaanmenoaika! Ja JM2 vie mut huomenna aamulla heti sinne kuntosalille, joten senkin takia on hyvä faire dodo maintenant..

Bisous!

PS. Aloitin eilen sellasen kampanjan, että mun täytyy tehdän joka ilta niin monta punnerrusta, ku mulla on päiviä Belgiassa vietettynä. Saa nähdä, kuinka kauan jaksan.. :D

Ja PPS. Unohdin kertoa sillon aiemmin, kun oltiin käyty maastopyöräilemässä, että mentiin parhaimmillaan siellä metsässä alamäessä 57 km/h!

PPPS. Oon antanu tähän mennessä mun perheelle yhen suomalaisen suklaalevyn ja konvehtirasia ja kahelle tuttavaperheelle suklaalevyn, mutta tänään tein historiaa avaamalla ellun antaman rauhanpastillipaketin ihan vain itselleni ja syömällä kaksi pastillia! :D

le 30 août

Tänään vietin aamun/aamupäivän kotona Tomin kanssa, kun Isabelle meni koululleen järjestelemään paikkoja. Opiskelin pitkästä aikaa kirjasta ranskaa ja tein palapelejä avec Tom. Puolenpäivän jälkeen Isabelle tuli kotiin ja syötiin sitten lounasta yhdessä.

Lounaan jälkeen lähdin Tomin kanssa Isabellen vanhemmille Jean-Marielle ja Mireillelle, koska Isa lähti taas käymään koulullaan. Kävin matkalla heittämässä mummin kirjeen postiin, joten nyt on sitten ensimmäinen kirjekin saatu lähetettyä. JM2:sella ja Mireillellä katsoin Dirty Dancingin (englanniksi, ranskankielisillä tekstityksillä) sillä aikaa kun Tom leikki Julietten ja mamien ja papien kans. Juliette on sellanen aivan ihana 3-vuotias pikkutyttö, joka asuu perheensä kanssa Senegalissa, mutta tulee aina kesäksi Belgiaan. Ja täällä Belgiassa ollessaan Juliette on tosi usein näitten meidän isovanhempien luona, kun sen vanhemmat on töissä. Dirty Dancingin jälkeen katsottiin Julietten ja Tomin kanssa vähän Peter Pania ennen kun lähdettiin torille sellaseen niinku tivoliin JM2:sen kans. Ja Isakin tuli sinne koulultaan.





^^ Yllä oleva kuva on Tomin otos. Se halus välttämättä ottaa musta kuvan ja oikeen määräs paikan missä mun täytyy seistä etc. :D





^^ Mun pienet seuralaiset. Huomatkaa Tomin pienet converset <3

Torilta lähdettiin sitten illalliselle takas JM2:sen ja Mireillen luokse. JM:kin oli saapunut sinne suoraan töistä. Mireille oli tehny ruoaksi croquettes ja ne oli niiin herkullisia. <3 Ja siellä kävin niin läbbä juttu ku katottiin sen ruoan jälkeen uutisia ja siellä haastateltiin sitä samaa parlamentin presidenttiä? (president de la chambre), jonka määkin näin sillon Bruxellesissä. Sit Tom kysy, että kuka toi oikeen on ja mää kuiskasin sille, että "Il est le president de la chambre." Sit Tom vaan vastas, että "Aaaah, ouiii.. Il est le president de ta chambre." Ja kaikki repes nauruun. Le president de la chambre = huoneen presidentti. Sit noi isovanhemmat vaan selitti Tomille, ettei se huone tossa yhteydessä tarkota sellasta tavallisen talon huonetta. Ja Tom vaan tyytyväisenä sano, että no mää luulin, että Minna tarkotti, että se mies on sen huoneen presidentti. :D

Sit sieltä isovanhemmilta tultiin kotiin ja katoin kaks jaksoa mentalistia ranskaksi dubattuna. (Sen toinen tuotankokausi alko täällä nimittäin tänään.) Ois tullut vielä kolmaski jakso, mutta oli niin väsyttävää kattoa sitä ranskaksi, että oli pakko lopettaa.. Ja voin muuten kertoa, että oli ihan tosi hassua kattoa sitä aluksi, koska se oli dubattu. :D Niitten henkilöitten äänet oli niin comiques.

Mutta à bientôt kaikki rakkaat karvakorvat!

le 29 août

Tänään aamulla nousin sängystä vasta vähän ennen kymmentä, koska eilisilta venähti vähän pitkäksi. Ja meillä oli aamupalaksi sellasia kreemi? (en tiedä sille sanaa suomeksi) täytteisiä croisantteja ja ne on niin hyviä. Syötiin niitä myös viime sunnuntaina aamiaiseksi eli se on vissiin tapa näillä, että sunnuntaiaamuisin haetaan Geoffreyn leipomosta croissantteja. Sit hengailin vaan täällä kotona ja jutskailin pitkästä aikaa facebookissa siskojen ja äipän kanssa.

Puolenpäivän aikaan haettiin sitten Tom isovanhemmilta ja suunnattiin näitten tutuille pieneen kylään, joka sijaitsi Rochefortin lähellä. Niitten pojalla Antonilla oli 3-vuotissynttärit ja samalla ne oli myös sen tervetuliasjuhlat. Antoni on nimittäin adoptoitu Perusta ja se on saapunut Belgiaan maaliskuussa, mutta sen vanhemmat halus pitää kunnolliset tervetuliaisjuhlat vasta tälleen jälkikäteen sitten kun Antoni on kerennyt oppia kielen ja sopeutunut tänne Belgiaan. Tän Antonin vanhemmat oli sellasia söpöjä vähän hipihtäviä tyyppejä,jotenka niillä oli sellaset hiukan hipihtävät vaatteet päällä. Ja se isä näytti vähän rölliltä. :D (Rinkeli, sää oisit tykänn niistä.) Sen Antonin isovanhemmat oli hirveen ystävällisiä ja sen mummon mielestä mulla on kaunis aksentti kun mää puhun ranskaa.. :D Ja niissä juhlissa oli ihan mielettömät tarjottavat. Miljoonaa sorttia ensin ruoaksi ja sitten vielä jälkiruoaksi kaikkia kakkuja, tuulihattuja, vanukkaita etc. Tän perheen puutarhasta oli aivan ihanat maisemat sellasille oikeen tyypillisille vihreille wallonialaisille kukkuloille, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.





Sieltä juhlista tultiin kotiin joskus vähän ennen viittä ja hengailtiin vaan kotona. Sain kirjotettua mummille ensimmäisen kirjeen ja se pitäis viedä sitten postiin huomenna. Illalliseksi käytiin hakeen Jean-Marcin kaa keskustasta oikeen perinteisiä belgialaisia ranskiksia. Ja ne oli kyllä oikeesti sika hyviä! Joten nyt on sitten ekat belgialaiset frites maistettu.. :)





^^ Tässä ois kuva mun rotarybleiseristä. Järkkäilin torstaina saadut pinssit ja nyt se näyttää siis tältä.

PS. Sanokaa,jos kirjotan liian usein, niin voin hillitä tätä tahtia. Musta on nimittäin vaan niin kiva kirjottaa tänne aina joka ilta, ku tää on mulle vähä niinku päiväkirja ja saan itekki tässä samalla kerrata päivän tapahtumia, kun kirjottelen. Ja ainiin, lisäsin tonne Bruxelles postaukseen pari kuvaa. Regardez si vous voulez!

le 28 août

Tämä teksti siis kertoo lauantain tapahtumista, vaikka sunnuntain puolella tän kirjotanki. Heräsin taas siinä yhdeksän jälkeen ja nousin ylös ja menin syömään aamiaista. Sen jälkeen lähettelin sähköposteja rotareille, koska olin saanut sähköpostia joltakin rotaryreissuvastaavalta ja niitten mailien mukaan olisin menossa Hollannin ja Prahan matkalle, vaikka äiti oli just varannu mulle matkat Prahaan ja Italiaan.

Sen jälkeen sitten leikin Tomin kanssa. Rakennettiin legoista talo ja hengailtiin mun huoneessa. Mää yritin lukean JM2:sen antamia urheilulehtiä, mutta Tom hyppi ja heilu ja pelleili koko ajan, niin ei siitä tullut oikeen mitään.. :D





Sitten olikin jo lounaan aika. Lounaan jälkeen tiskasin kilttinä tyttönä kaikki astiat ja pelasin Tomin kaa pokekorteilla. En kyllä yhtää tajunnu, että mikä siinä oli ideana, mutta ei se haitannut. Sitten Tom lähti isovanhemmille yöks ja me kerättiin Isan ja JM:män kans kimpsut ja kampsut ja suunnattiin kohti St. Hubertia.

Mentiin sinne St. Hubertiin, Luxembourgin provinssiin kolmen näitten ystäväpariskunnan kanssa ja tehtiin ensiksi pyörälenkki Ardenneilla metsässä. Se oli ihan maailman siisteintä. Siellä metässä oli ihan tosi suuret korkeuserot, joten voitte vaan kuvitella minkälaiset vauhit sai, kun viiletti niitä mäkiä alas sellasella hyvällä maastopyörällä.







Sit pidettiin matkalla juomatauko täällä. ^^





Sit tän 21 kilometrin pyörälenkin jälkeen mentiin loppuillaksi yhen noista pariskunnista talolle Awenneen ja sinne tuli vielä yks ystäväpariskunta lisää. Tän talon madame teki maailman parasta paellaa ja suurin osa tästä illasta kulukin sitten ruokapöydän ääressä. Tykkäsin kyllä niin paljon noista ihmisistä tuolla eikä ollut yhtään ahistavaa vaikka olikin yksin tällasena teini-ikäsenä kymmenen keski-ikäsen ihmisen kans. Ne kaikki oli hirveen ystävällisiä mulle ja ne oli kans ihan armottomia futisfaneja ja oli innoissaan, kun määki tykkään futiksesta. (Ja ne kaikki miehet oli tosi sporttisia ja ihan innoissaan, että tuo tyttöhän on tosi urheilullinen..:D) Ja yks niistä oli taas silleen, että meidän täytyy kyllä mennä sitten kattomaan jotain matseja, jos kerran tykkäät futiksesta. Ja määähän olin sitten tietenki sillee, ettän bien sûr! :)) Ja katottiin myös jotain videota viime talvelta Sveitsistä, kun JM ja näitten kolmen muun pariskunnan miehet olivat osallistuneet johonkin hyväntekeväisyyskilpailuun?, jossa hiihdettiin ja lumilautailtiin 24 tuntia putkeen joukkueena. Se vaikutti kyllä niin siistiltä kilpailulta, että ois hienoa itekin joskus osallistua.



Tää ilta jatkukin sitten aika pitkään ja kotiin saavuttiin vasta joskus vähän vaille yks yöllä. Nyt kello näyttää jo melkeen kahta, joten ois kai parempi ruveta nukkumaan!

le 27 août

Tänään nousin sängystä yheksän jälkeen ja suuntasin heti juoksulenkille. Juoksentelin Cineyn keskustaa ympäriinsä 35 minuuttia ja juoksu kulki ihanan kevyesti, mutta oli pakko sitten kolmenkymmenen minuutin jälkeen juosta täysillä kotiin, koska alko sataa vettä ihan kaatamalla. Ja olin ihan litimärkä, kun lopulta pääsin kotiin. Sitten tein vähä lihaksia, kävin suihkussa ja söin aamupalan (paahtoleipä, jonka päällä oli nutellaa ja lasi tuoremehua. Superterveellistä, eikö?). Sitten JM tuli käymään kotona ja toi äitin lähettämän paketin suomesta, jossa oli siis se kamera mun oman rikki menneen tilalle. Ja voin kertoa, että omaan huoneeseen päästyäni pääsi ensimmäinen itku täällä Belgiassa, kun tuli niin ikävä kotia. Kiitos äiti ihanasta paketista, jossa oli muutakin kuin pelkkä kamera!

Sitten kävelin Isan koululle, josta lähdettiin käymään Cineyn kaupungintalolla. Meidän piti vissiin ilmottaa sinne, että tuun asumaan täällä Cineyssä ens vuoden ja mun piti laittaa johonki papruun nimmari ja sit se nainen kirjotteli jotain papereita ja otti mun passista kopion. Sit sieltä ajettiin kotiin, jossa syötiin lounasta ja Tom tuli myös sinne isovanhemmilta Jean-Marielta ja Mireilleltä, joilla oli ollut aaamun. Sit Isa lähti käymään jossakin ja mää jäin kotiin Tomin kaa. Tiskailin vähän astioita, luin pokemonkirjaa ja pelasin liitokiekkoa Tomin kans. Ja kateltiin myös pokekortteja ja Tom oli ihan että Woow, kun se kuuli, että mullakin on ollut pokekortteja. Sit jonku ajan päästä Jean-Marie ja Mireille eli Isan vanhemmat tuli kans meille ja juttelin sitten Jean-Marien (joka on ihan armoton jalkapallofani) kanssa jalkapallosta, meidän suosikkijoukkueista, meijän iskän metästysharrastuksesta etc. Ja JM2 (=Jean-Marie) oli ihan innoissaan, kun se kuuli, että mun suosikkijoukkue on Real Madrid, koska Real Madrid oli ollut pelaamassa täällä Belgiassa viime viikolla. Sit sekin sano, että voidaan mennä joskus kattoon, kun Cineyn futisjoukkue pelaa. Ja siellä joukkueessa pelaa myös yks meidän (tän perheen) tuttu Jerome. Ja sitten kävi niin hauska juttu, ku kateltiin JM2:sen ja Tomin kanssa sellasta Tomin eläinkorttikeräilykirjaa. Siellä oli juttu Costa Ricasta, niin Tom sitten sano mulle: Minna, regarde! Costa Rica, Rica, c'est comme le nom de ta soeur! Naurettiin sitten ihan mielissään JM2:sen kanssa tolle Tomin viisaalle huomiolle. :D

Sit joskus viiden aikaan lähdettiin Isan ja Tomin kanssa keskustaan, koska Isa ja Tom meni käymään kampaajalla. Mää sitten oottelin sen ajan Geoffreyn boulangeriessä, jossa muuten työskentelee myös JM:män siskon Christine, ja lueskelin ranskankielista sanomalehteä, josta en kyllä ymmärtänyt paljon mitään. Sit sen jälkeen mentiin takas kotiin ja kohta JM tulikin jo töistä. Sit lähdettiin syömään pizzeriaan naapurikyläänTomin, Isan ja JM:män kanssa. (Joran on tällä hetkellä sen äidin luona, niin ei siks tullut.) Ja just ennen kun lähdettiin sinne syömään, niin JM2 tuli käväseen ja toi mulle 4 urheilusanomalehteä, joissa kaikissa on jotain juttuja siitä Real Madridin vierailusta Belgiassa. Se on kyllä niin ihana se JM2 siis! :) Niin ja siellä pizzeriassa oli tosi hyvää pizzaa ja sen omistaja Mario oli ihan täys sekopää. Se vaan lauleli ja huuteli kaikke koko ajan hirveen isoon ääneen ja toi JM kuiskaskin mulle ihan ekaks, että Je crois qu'il est un peu fou! :DD Siellä pizzeriassa JM ja Isa sitten sano, että ollaaan menossa sitten syyskuussa sinne Pariisiin ja että mää saan päättää, että ollaanko 2 päivää Pariisissa ja 1 Eurodisneyssä vai toisin päin ja mää sanoin, että mielummin ehkä silleen, että 2 päivää Pariisissa ja 1 Eurodisneyssä. Ja sitten ne sano, että mää saan päättää ohjelman siellä Pariisissa, koska ne on käynyt siellä jo niin monta kertaa, ettei niille oo niin väliä mitä tehdään. Joten nyt pitää siis alkaa etsiä tietoa Pariisin nähtävyyksistä! Sieltä pizzeriasta tultiin kotiin joskus puol tuntia sitten ja nyt vätystää! Ja nyt ois sitten ensimmäinen viikonloppu Cineyssä edessä.. :)

Bruxelles le 26 août

Tänään kävin ensimmäistä kertaa Brysselissä. (Jos lentokenttää ei lasketa mukaan..) Mun piti herätä aamulla jo ennen kuutta, koska menin junalla Lolan (ROTEX, oli viime vuonna vaihtarina Mexicossa) kans ja juna lähti seittemältä. Ostin sellasen kymmenen matkan go pass kortin ja se makso vaan 50 egee. Sillä siis voi matkustaa ihan minne tahansa Belgiassa eli yks matka maksaa vaan 5 egee, jos meen vaikka Atlantin rannikolle.

Brysseliin saavuttuamme suuntasimme Parc de Bruxellesiin, jossa Lolan piti tavata muut Rotexit yhdeksältä. Hengailin sitten niitten rotexien kanssa tunnin ennen ku muut nykyiset vaihtarit tuli sinne. Sitten me jakauduttiin siellä puistossa piirien kanssa ryhmiksi ja tutustuttiin vähän omiin piiriläisiin ja vaihdeltiin pinssejä ja käyntikortteja (minä tyhmä kyllä unohdin mun käyntikortit kotiin).



Sieltä puistosta mentiin oman piirin kanssa Palais Royaliin eli kuninkaanlinnaan. Se oli ihan mieletön paikka! Paljon kultaa ja kimallusta ja kattokruunuja ja kaikkea hienoa! Siellä kierreltiin ja katseltiin ja jutskailtiin samalla muitten vaihtarien kans. Ja siellä sain kuulla yheltä tosi kivalta Canadalaiselta vaihtarilta, etten voi enää päästä marraskuiselle Lontoon matkalle, koska se on jo täynnä! Mun ois pitäny varata se jo aikoja sitten enkä mää todellakaan tiennyt sitä..

Kuninkaanlinnasta suunnattiin Brysselin kaupungintalolle, jossa oli virallinen tervetulotilaisuus ja jossa kaikki kuulutettiin nimeltä sinne eteen ja sitten piti antaa poskipusu sekä oman rotaryklubin viiri oman piirin nuorisovaihtotyypille. :D Sit siellä me jakauduttiin maittain ja mun ja Linnean (suomenruotsalainen) tutoriksi tuli sellanen Pierre, joka oli ollut viime vuoden vaihdossa jenkeissä. En muuten puhunut Linnean kans ollenkaan suomea, ku oli jotenki luonnollisempi niitten kaikkien vaihtarien seurassa puhua englantia ja muutenki Linnea on ruotsinkielinen ja ruotsi ei meinaa sujua mitenkään kovin hyvin nyt, kun on puhunut viikon vaan ranskaa. Niiin mutta jooo, sieltä kaupungintalolta lähdettiin sitten syömään Grand Placelle.

Syömisen jälkeen otettiin suunta taas kohti Parc de Bruxellesin, josta lähdettiin parin maan ryhmissä vierailemaan Parlement et Sénat, jossa meillä tehtiin sellanen opastettu kierros, jolla kerrotiin kaikkee mielenkiintoista informaatiota. Esimerkiksi sellasta infoa, että sellanen ihan sairaan hieno kultakoristeinen sali on ollut sen talon tupakointihuone vuoteen 2006 asti. (Btw, täällä Belgiassa melkeen kaikki tupakoi ja täällä saa ostaa tupakkaa jo 16-vuotiaana.) Sitten sieltä mentiin takas Parc de Bruxellesiin, jossa meillä oli vapaa aikaa melkeen tunti. Oltiin siellä sitten avec Pierre et Linnea ja sit meijän kans oli tosi paljon myös Wildan (vaihtari Indonesiasta) ja Wildanin tutor Pauline, joka oli viime vuoden jenkeissä.



Sen vapaan hengailun jälkeen mentiin takas sinne Parlement ja Sénat taloon ja siellä meillä oli semmonen virallinen tilaisuus kokoussalissa. Siinä tilaisuudessa parlamentin presidentti? piti puheen, joku rotaryherra piti puheen ja sitten vielä kaks vaihtaria (Argentinasta ja Australiasta) piti puheen. Sit sen jälkeen jokaisen maan nimi kuulutettiin ja sitten kaikkien sen maan edustajien piti nousta seisomaan ja sitten yhden sen maan edustajan (meillä se oli Linnea) piti viedä rotaryklubien viirit sille pressalle ja antaa kolme poskipusua. Sitten ton kierroksen jälkeen otettiin uus kierros, jollon taas kuulutettiin jokainen maa erikseen ja sitten kaikkien sen maan jäsenten piti mennä sen pressan luo ja sit otettiin yhteiskuva. Sit sen jälkeen sai lähtä alas, jossa tarjottiin limpparia ja mehua ja sitten se olikin fini.

Sit me lähdettiin Lolan ja Danielan (toinen vaihtari täällä Cineyssä) kanssa takas Cineyyn junalla. Kotona olin lopulta kaheksan jälkeen.

Tuo tilaisuus Brysselissä oli ihan tosi kiva, kun sai tutustua muihin vaihtareihin ja erityisesti Rotexit oli ihan supermukavia. Ja oli myös kiva puhua englantia (tiedän, ettei se oo hyväksi mun ranskan oppimiselle..) muitten vaihtarien kans, kun sai kerrankin sanottua kaiken mitä halus. Mutta se oli vähän ärsyttävää, että esim. vaihtareita Jenkeistä ja Canadasta ja Mexicosta yms. oli ihan hirveen paljon, niin sitten niitten maitten vaihtarit oli tosi paljon vaan keskenään, kun ne sai puhua omalla äidinkielellään ja tuns kaikki toiset tyypit. Joten välillä tuli vähän ulkopuolinen olo niitten muitten seurassa. Mutta oli siellä toki tosi paljon tosi mukaviakin tyyppejä ja oli ihana vaihtaa ajatuksia tästä vaihto-oppilaana olosta ja sai huomata, ettei tää oo yhtään helpompaa kellään muullakaan. Ja itse asiassa tajusin, että mulla on asiat aika hyvin, koska varmaan 50 prossaa muista vaihtareista ei osannu puhua ollenkaan ranskaa.. :) Mutta nyt nukkumatti tulee kohta käymään niin pakko lopettaa eli se on moro.

PS. Mulla kiinnostas tietää, että ketkä kaikki tätä mun blogia oikeen seuraan, niin olis tosi ystävällistä, jos kaikki vois kommentoida jotain tähän tekstiin ja laittaa oman nimensä. :)

Keskiviikon kuulumisia

Tänään aamulla makoilin sängyssä varttia vaille kymmeneen asti, kävin suihkussa ja söin aamupalaa. Sitten kattelin vähä telkkaria ja sit lähdin Isabellen koululle, koska aijottiin mennä käymään jossakin kunnantalolla? kai tekeen jotain. Ja itse asiassa sinne mentiinki, mutta joka tietty henkilö ei ollu paikalla just tänään, niin meijän pitää mennä uudestaan perjantai aamuna. Sit sieltä mentiin Isan vanhemmille, koska Isa oli vienyt Tomin ja Lucasin sinne aamulla hoitoon, koska minä ja Joran nukuttiin vielä sillon, ku Isan piti lähtä käymään sen koululla. Ja Lucas oli siis meillä yötä viime yön.

Sit sieltä tultiin kotiin ja puhuin eka kerran ranskaksi puhelimessa nimittäin Jean-Marcin kans. Se kysy, että haluaisinko mennä huomiseen isooon rotarytapaamiseen Brysseliin junalla Lola (entinen vaihtari) ja Danielan (vaihtari Canadasta) kans, ku Lola oli ehdottanu sellasta. Sanoin tietenki, että se olis tosi kiva ja sit se kysy myös et haluanko lähtä illalla uimahalliin sen ja Joranin kaa ja sanoin, etä bien sûr. Olin niin mielissää, ku pystyin puhua puhelimessaki ranskaa, vaikkei se mitään kauheen vaikeita asioita puhunutkaan. Sitten lähdettiin lounaalle Geoffreyn (JM:män veljen) boulangerie-pâtisserie-tarterieen Isan, Tomin, Joranin, Lucasin ja Sophien kans.

Lounaan jälkeen tultiin kotiin ja lueskelin ranskalaisia lastenkirjoja ja suomikirjaa, jonka toin tälle perheelle tuliaiseksi. Nää tykkää tosi paljon siitä kirjasta ja eilenki illallisella JM kysy, että oonko ikinä nähny jotain ja en ymmärtäny mitä, niin sitte se näytti sieltä kirjasta, että Hepoköngästä. Se lausu sen niin hassusti, etten todellakaan ymmärtäny mitä se sano.. :D Ja katoin myös pokemonia ranskaksi Tomin ja Joranin kans. :D

Sit joskus neljän jälkeen lähdettiin Joranin ja JM:män kans sinne uimahalliin Givetiin. Mentiin sinne ton host-isän hopealla Audi TT:llä, jonka olemassa olosta sain tietää vasta tänään.. :D (Tolla isällä on myös moottoripyörä.) Givet on itse asiassa Ranskan puolella, mutta sinne oli täältä Cineystä vaan noin 30 kilometriä. Se uimahalli oli tosi hyvä, sellasta raksilantasoa ja se oli rakennettu kolme vuotta sitten. Oli ihana uida pitkästä aikaaa oikeen matkaa ja sitte laskin myös sellasta liukumäkeä useaan kertaan. Sieltä sitten tultiin kotiin ja nyt datailen omassa huoneessa. Kohta meen syömään illallista ja sitte pitäs selvittää, että oonko nyt menossa sen Lolan kaa sinne Brysseliin vai miten. Jotenka à tout à l'heure!

Heipsansaaa kaikki vaan!

Tänään on ollut aivan mukava päivä. Aamulla ensimmäiseksi suuntasin juoksulenkille. En kyllä juossut ku 30 minuuttia, mutta sekin oli ihan tarpeeksi täällä Cineyssä. Täällä on nimittäin niin kumpuilevaa, että olin ihan poikki jo ton 30 minuutin jälkeen.. Sitten kotona tein vähän lihaksia, kävin suihkussa ja söin aamupalaa, datailin ja kattoin telkkaria. Katoin muuten eurosportia ja sieltä tuli joku ampumarullahiihtokisa Norjasta ja siellä oli Kaisa Mäkäräinen kilpailemassa ja heti sen jälkeen tuli Ville Långin sulismatsi. Oli aika hasard!

Sitte kahentoista aikaan mun kolmannen perheen host-sisko Valentine tuli hakeen mut sen matkaan. Mentiin ensin juomaa limpparit yhteen baariin ja sen jälkeen lounastaan sellaseen tosi kivaaa paikka, jossa oli toosi hyvää ruokaa. Sit käytiin ostaan mulle kynsisakset ja vartalorasvaa ja sitten lähdettiin käymään niitten kotona. Christine ja Christian (Valentinen vanhemmat) ei kyllä ollu kotona ku ne oli töissä, mutta käytiin kuiteski tsekkaan mun tuleva koti. Se oli ihan tosi ihana talo, vaikkakin aivan erilainen ku tään mun nykyinen. Tää on nimittäin ihan ultramoderni ja se oli semmonen tyypillisempi belgialainen tummavärityksinen vanhempi talo. Sitten sieltä mentiin käymään Valentinen mamiella eli mummulla. Se oli niin ihana, hirveen ystävällinen vanha 87-vuotias mummeli. Sitten sinne tuli myös Valentinen isän serkku, jonka perheen ois pitänyt eka olla mun eka perhe, mutta tulinki sitten asumaan tänne Douhardeille. Sit sieltä Valentine toi mut kotiin joskus neljän aikaan.

Alkuillasta datasin, kuuntelin musiikkia ja luin kirjaa mun huoneessa. Sitten menin syömään illallista ja sen jälkeen Isabelle anto mulle lainaan monia ranskankielisiä lastenkirjoja, että voin niistä opetella lisää ranskaa. Sit kattelin telkkarista jalkapalloa ja Isa oli ihan mielissää, kun se kuuli, että tykkään tosi paljon jalkapallosta. Sit kysyin siltä, että millon mentalisti tulee telkkarista, niin se sano, ettei sitä tuu enää, mutta että se voi kysyä Sophielta (Isan paras kaveri eli nainen, joka oli meijän kans Nieuwpoortissa), että se tois dvd:nä mulle mentalisteja ranskaksi. Olin ihan mielissää, että tottakai haluan! :) Sitten JM anto mulle mun belgialaisen simkortin, joka on prepaid ja se oli ladannu sinne valmiiksi rahaa 90 euroa, eikä se suostunu siihen, että mää maksaisin sen sille! Soo gentil! Mun belgian numero on muuten +32 475 60 87 68, jos joku joskus haluaa mulle soittaa/tekstata. :) Mutta nyt alan nukkumaan, koska oon nimittäin aika poikki tällä hetkellä.. BONNE NUIT!

coucou!

Tänään illalla ei tehty mitään ihmeellistä. Syötiin taas yhessä ja mun perhe kerto mulle tällä hetkellä ehkä maailman ilosimman asian. Eli siis: me mennään luultavasti syyskuun lopulla PARIISIIN! Ollaan 2 päivää Disneylandissä ja 1 päivä Pariisissa tai toisin päin. Onko aika superia niin on! :)) Ainiin ja tota syömistä ennen datailtiin taas yhessä Tomin kaa ja se halus aina lukea suomeksi, mitä Riikka ja kirjotti mulle ja mun piti sitten kääntää. Ja sen mielestä on niin siistiä, ku kirjotan niiin nopeeta tietsikalla. Ja sen jälkeen mentiin kattoon Joranin järjestämää taikuriesitystä JM:män ja Tomin kaa Joranin huoneeseen. Joran oli oikeen laittanu taustalle salaperäistä musiikkia ja järjesti kunnon shown meille. :D

Syömisen jälkeen kävin sitten isukin kaa tossa Cineyn juna-asemalla ja se selitti mulle kaikkea tosta junaliikenteestä. Miten pääsen mitenki etc. Vaikuttaa aika yksinkertaselta ja torstaina pääsenki jo testaamaan ite, koska tuun Brysselin rotarytapaamisesta yksin junalla Cineyyn.

Sit mentiin kotiin ja pelattiin sellasta ihan sika hauskaa peliä JM:män, Joranin ja Tomin kaa. Tai no ei Tom pelannu ku yhen pelin, koska sen piti sitten lähtä jo nukkumaan. Pelattiin yhteensä 4 peliä: JM voitti 3 ja mää yhden! Olin niin mielissään ku tajusin sen pelin idean, vaikka noi selitti ranskaksi. (Kyllä noi muutenki puhuu aina vaan ranskaa, mutta oon aina mielissää, ku tajuan jotain specialii.) Sit sen pelailun jälkeen JM sano, että voin vielä ihan hyvin kattoa vaikka telkkaria, mutta aattelin, että tuun jälleen kerran vähä taas dataan.

Bonne nuit tout le monde!

...

Ä-R-S-Y-T-T-Ä-Ä! Käytiin tänään Isan kans kamera ja valokuvaus -liikkeessä ja kysyttiin, että pystyskö tota mun kameraa korjata, niin se nainen muka yritti jotain tehä ja tuo zoomi meni vaan enemmän hajalle. Ja sitte se vaan sano, että ei oo mitään tehtävissä! Eli toisin sanoen, mulla ei oo enää kameraa, jolla ottaa kuvia. Isa kyllä sano, että yritetään löytää vielä tohon joku ratkaisu, mutta hohhoijjaaa...

(Nyt kaikki hyvin. Lähetin kameran Suomeen, koska siinä on vielä takuuta jäljellä ja äiti lähettää mulle niiden kameran siksi aikaa.. :) Käytiin myös avaamassa mulle tili paikalliseen pankkiin.)

PÖÖÖ

Pakko tulla vielä kertomaan, että nuo mun veljet on niin ihania. Joskus alkuillasta, ku datailin yksin mun huoneessa, niin Tom tuli yhtäkkiä mun huoneeseen, koputti taas kohteliaasti oveen ja kysyi: Qu'est-ce que tu fais? Kerroin sitten sille, että datailen vaan tässä ja kysyin, että haluaisko se nähä kuvia Suomesta ja se halus. Se sitte tuli makoilemaan mun kanssa mun sängylle ja katottiin yhessä kuvia Suomesta ja se oppi jo tunnistamaan, että kuka on Riikka ja kuka Kaisa ja kuka Anna-serkku. Ja sen mielestä oli maailman hauskinta yrittää sanoa Riikka, koska se ei osannu sanoa sellasta kovaa ärrää ja kaksoiskonsanantitki on näille aika vaikeita.. Kohta sitten kuulu toinen koputus ja Joran tuli myös mun huoneeseen ja rojahti mun ja Tomin viereen ja tuli sitten myös katteleen kuvia. Teijän mielestä on varmaan maailman kuivinta kuulla tällasia juttuja, mutta mulle tuli tollon niin kiva olo. Tuntu ihan siltä, että hei nuohan on ihan niinku "oikeita" veljiä.

Mentiin sitten mun huoneesta alakertaan työhuoneeseen kattoon noitten koneelta Rémi Gaillard videoita ja räkätettiin ihan mielissään JM:män, Tomin ja Joranin kaa niille, ku ne oli niin hyviä! :D

Sitte lähettiin käymään JM:män veljellä (sillä, joka omistaa sen leipomon), koska Isa halus lähtä kattoon niitten lapsia. Isabelle on muuten ihan samanlainen ku meijän äiti. Se on esikoulun opettaja ja se rakastaa lapsia ja haluaa aina hulluna leikkiä ja höpöttää lasten kanssa. JM:män veljellä ja vaimolla on kaks ihan pientä lasta: Victoire ja Lorenz. (En oo varma kirjotetaanko niitä noin..) Hengailtiin siellä JM:män veljellä, joka muuten asuu sen toisen leipomon toimipisteen yläkerrassa, jonkun aikaa ja leikittiin niitten pienten lasten kanssa. Ja se Victoire ei uskaltanu antaa mulle poskipusua eikä niistä lapsista kumpikaan uskaltanu tulla mun syliin.. :D

Sieltä mentiin sitten kotiin, jossa Joran toi mun huoneeseen CD-soittimen, että voin kuunnella musaa. Ja Tom, AINA niin kohtelias pienipoika, tuli sitten mun huoneeseen ja kysy, että mitä levyjä haluaisin lainata siltä. Mentiin sitten yhessä valitsemaan sen huoneesta ja Isa tuli myös sinne. Otin Tomilta muutaman levyn lainaan (Christophe Maéta etc.) ja sitten Isa käski mun tulla kattoon myös alhaalta levyjä lainaan. Näillä on ihan sikana hyviä CD-levyjä. Lopulta mulla tarttu mukaan 10 levyä, joista vissiin 8 on ranskankielistä.

Sen jälkeen hengailin jonkun aikaa Joranin kaa ja sitten JM:män sisko ja veli ja veljen perhe tuli meille syömään illallista. Nyt Victoire oli päättäny, että ei mua tarttekkaan pelätä ja halus tulla heti mun syliin. Pelailtiin vähän aikaa Tomin ja Joranin kanssa näitten pelihuoneessa esim. liitokiekkoa ja Victoire oli myös meijän kans. Sitten mentiin syömään illallista ja sitä syötiinki sitten hartaasti jälleen kerran. Ja Lorenz rakastu muhun myös ja halus tulla koko ajan mun syliin. Nuo kaikki aikuset vaan nauro mulle, kun Victoire ja Lorenz yhtä aikaa halus tulla istuun mun syliin ja Tom koko ajan siinä mun vieressä pälpätti mulle kaikkea. Tuli aika suosittu olo.. :D Nyt sitten makoilen jälleen kerran mun ISOLLA parivuoteella ja datailen. Ilta ja yö on kyllä parasta aikaa vuorokaudesta, koska sillon saa vähän aikaa olla ihan rauhassa ja ei tartte koko ajan olla niin skarppina, että ymmärtää, mitä ihmiset puhuu ja osaa vastata, jos multa kysytään jotain. Mutta pakko sanoa, että kaipaaan niin paljon sitä, että voin vaan pälpättää suomeksi ja mua ymmärretään koko ajan ja määki ymmärrän kaiken, mitä mulle puhutaan.. Mutta toivotaan, että mää nyt opin tosi nopeesti puhumaan ja ymmärtämään paremmin, koska tää perhe puhuu mulle koko ajan ainoastaan ranskaa! :)

À bientôt,

Minna

Jatkoa edelliseen

21.08

Lauantai-aamuna herättyäni lähdin heti juoksulenkille. Juoksentelin Nieuwpoortin rantabulevardia kumpaankin suuntaan 50 minuuttia ja oli niin ihana vaan olla vähä aikaa yksin ja juosta ja kuunnella musiikkia. Juoksulenkin jälkeen syötiin aamiaista, jonka Sophie oli käynyt ostaan boulangeriestä. Aamupalan jälkeen lähdettiin rannalle Isan, Jean-Marcin, Lucasin, Joranin ja Tomin kans ja Sophie lähti käymään jossakin. Sophie oli muuten aivan ihana tyyppi: se osas puhua vähä englantia ja joskus, ku en millään ymmärtäny jotain, niin se sitten yritti mulle selittää englanniksi. Ja se oli ihan tosi sydämellinen ja ystävällinen. Kuiteski rannalla kävin vähä kävelemässä Jean-Marcin ja Isan kans ja kerroin niillä ranskaksi mun matkasta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ja koulunkäynnistä Suomessa etc. Olin niin mielissään, kun osasin kertoa ja ne vielä ymmärsikin.. Sit sen kävelyn jälkeen tultiin takas Joranin, Tomin ja Lucasin luo ja Sophiekin tuli sitten sinne ja autoin Tomia ja Lucasia tekemään sellasta jättisuurta hiekkalinnaa.

Rannalta lähdettiin joskus iltapäivällä ja mentiin huoneistolle syömään lounasta. Lounaan jälkeen Sophie ja Lucas lähti jo takasin kotiin ja me lähdettiin sitten ajelemaan sellasella jännällä vähän niinku pyörällä, johon mahtu kuus henkilöä. Niitä pysty vuokrata semmosista vuokraamoista ja sellasia erilaisia pyöriä näky siellä rantabulevardilla tosi paljon. Pyöräiltiin sillä pyörällä Nieuwpoortin satamaan ja sillä matkalla sattu niin ihme juttu. Nimittäin ajettiin mun seuraavan perheen äitin Veroniquen ja niitten 8-vuotiaan tytön Justinen ohi ja jäätiin sitten juttelemaan niitten kaa. Ne oli siellä Nieuwpoortissa joittenki tyyppien kanssa, jotka on pyöritttää täällä Cineyssä jotain telinevoimistelukoulua. Ja Vero oli silleen, että etkö sää Minna valmentanu siellä Suomessa telinevoimistelua, että Cineyssä tarvittais sunlaistas ohjaajaa jonnekin telinevoimisteluryhmään, jota se Justinekin käy. Että mää saatan päästä täällä Belgiassaki ohjaamaan tai avustamaan ainakin johonkin voimisteluryhmään. Ja jos oikeen ymmärsin, niin mulle maksettaski siitä ihan hyvin. Mää vaan olin ihan yllättynyt ja sillee, että tottakai mää olisin kiinnostunu, mutta en kyllä vielä osaa varmaan tarpeeksi hyvin ranskaa sellaseen. Mutta ne kaikki oli sillee, että ei se mitään haittais.. :) Sen pyöräilyn jälkeen lähdettiinkin sitten ajelemaan kohti Cineytä, jonne saavuttiin noin kaheksan tai puoli yheksän aikaan. Ja voin kertoa, että tää näitten talo on ihan MIELETÖN! En ees jaksa vielä kertoa tästä mitään, koska tää ansaitsee oman postauksen kuvien kera. :D Illalla syötiin lättyjä ja pääsin vähä dataanki. Näillä on muuten langaton netti eli internet sans fil eli voin dataa mun huoneessa makoillen tällä mun isolla parisängyllä..

22.08 eli tänään

Heräsin joskus puoli kymmenen aikaan ja makoilin vaan mun sängyllä, kun joku koputti mun oveen. Aattelin, että siellä on varmaan Isa tai Jm ja ne tulee kysyyn jotain ja olin vaan silleen, että Ouii. Sitte siellä oliki Tom, joka tuli antaan mulle poskipusun ja sanoon hyvät huomenet ja kysy, että miten mulla menee. Tom on niiin ihana; ehkä maailman kiltein pikku poika ja aina niiin kohtelias. Suomessa ykskään 6-vuotias ei osais olla yhtä kohtelias ku Tom. Sori vaan suomalaiset. Täällä muuten annetaan poskipusu aina aamulla ensimmäiseksi kaikille ja illalla viimeseks. Ja aina ku tavataan joitain tuttuja, niin annetaan poskipusu. Järkkäilin aamulla mun tavaroita paikoilleen täällä mun huoneessa ja sitte menin syömään aamupalaa, joka oli yllärinpylläri ostettu boulangeriestä. Mun host-isän veli nimittäin omistaa täällä Cineyssä leipomon, jolla on kaksi toimipistettä. Aamupalan jälkeen lähdettiin Joranin kans pyöräilemään ympäri Cineytä ja voin kertoa, että mulle tuli ihan kunnolla hiki, vaikka mulla oli t-paita päällä. Täällä Cineyssä on nimittäin ihan sairaan paljon mäkiä joka paikassa. Vähän erilaista ku Oulussa.. :D Ja täällä ei oo ollenkaan pyöräteitä vaan meidän piti ajaa koko ajan autojen seassa autotiellä. Käytiin kattomassa reitti mun koululle, kirkkko, joka on tällä hetkellä kyllä hajalla kovan mysrkyn takia, Jean-Marcin veljen leipomo ihan Cineyn keskustassa ja myös jonkun matkan päässä keskustasta, Isabelin vanhempien talo, Joranin koulu, toinen kirkkoa, urheiluhalli etc. Näin siis paljon tuttuja ja sukulaisia ja kaikki oli tosi ystävällisiä mulle. Isabelin vanhemmat sano, että voit tulla meille aina ku vaan haluat ja JM:män veljen leipomossa töissä oleva JM:män siskoki sano, että tuu vaan piipahtaan täällä leipomossa aina kun haluat. Tuli ainakin tervetullut olo! :) Pyöräiltiin yhteensä varmaan yli tunti ja sitten tultiin tänne kotiin ja nyt makoilen mun huoneessa ja kirjottelen tätä. Otetaan varmaan tää päivä silleen ihan rennosti, että määki saan asettua tänne kotiin ja huomenna sitten mennään tekeen jotain virallisia juttuja ja ostaan hengareita mun kaappin ja myös käyttään mun kameraa korjaajalla, koska sinne zoomiin meni Nieuwpoortissa hiekkaa ja nyt sillä ei voi ottaa kuvia.

Bisous,

Minna

PS. Lauralle (siskolle) tiedoksi, että näin Nieuwpoortissa miljoooooooonia zappeja ja kaikilla lapsilla on maxi cosin istuimet täällä, myös mun pikkuveljellä.. :D

Coucou tout le monde!

Täällä ollaaaan ja ollaan oltu oikeestaan jo kaks päivää. Kirjotan tän nyt silleen päivittäin, niin teilläki on helpompi pysyä mukana ja mää ite muistan paremmin.

19.08

Mulla lähti lento Oulusta Helsinkiin puoli yheksältä aamulla ja äiskä vei mut lentokentälle. Ja satuin samaan koneeseen kahen meijän koulun opettajan kans.. :D Helsinkiin päästyäni menin bussilla Elisan (mun siskon) kämpälle ja mun toinen sisko Laura oli siellä myös Akseli-poikansa kanssa. Hengailin sitte päivän niitten kaa ja lento Belgiaan lähti 17.20. Brysseliin saavuin seittemältä näitten aikaa ja kävelin matkalaukkuhihnojen luo sellasen tosi mukavan noin kuuskymppisen naisen kans, joka kerto, et sen tyttö asuu Gentissä miehensä ja lapsensa kanssa ja tää nainen oli sitten menossa niitä tapaamaan. Matkalaukun saanti kesti sika kauan ja mun long boardia ei alkanu tulla, niin oli ihan hermona, että ei perse, se on tietenki hukkunu ja silleesti. Sitte menin jo sinne kadonneitten matkatavaroitten tiskille, että kysyn, mitä mun pitää tehä, mutta en sitte kerenny kysyä, ku sieltä tuli semmonen mies ja se sano sille tiskin takana olevalle naiselle jotain skateboardista ja mää olin ihan mielissää ja sillee että ooh, c'est à moi! Sitte pääsin jatkaan matkaa ja huomasin heti siellä tuloaulassa, että tuolla on JM (mun host-isukki) ja Joran (mun 14-vuotias veli). Ja sitten pääsinki jo antamaan ensimmäiset bisout! Joranin ensimmäiset sanat mulle oli suomeksi ja se sano: "Hei Mina, olen onnellinen sinut tavata." Olin niin yllättynyt, etten osannut muuta kuin hymyillä. Sitten lähdettiinki jo ajamaan Joranin ja Jean-Marcin kaa (näiden sikahienolla nahkapenkkisellä Audilla) kohti Nieuwpoortia, jossa nää oli viettämässä kesälomaviikkoa. Kerettiin matkalla jutella kaikkea mahdollista surffauksesta poskipusuihin etc. Nieuwpoortissa tapasin sitten Isan (mun host-äidin), Tomin (mun 6-vuotiaan veljen), Sophien (näiden tuttavaperheen äidin) ja Lucasin (Sophien pojan). Ja sain heti esimakua myöhäisistä syönneistä, kun syötiin illallinen joskus puoli kymmenen aikaan ehkä..

20.08

Perjantai-aamuna herättyäni katselin Stuart Littleä ranskaksi dupattuna avec Joran, Tom et Lucas ja olin niin mielissään, kun välillä ymmärsinki jotain! Annoin Tomille ja Joranille mun tuliaiset eli Suomen jalkapallomaajoukkueen pelipaidat ja ne tykkäs kovasti ja laitto heti nää paidat päälle. Sitten syötiin aamupala ja lähettiin ulos ja mentiin sellaselle aallonmurtajalle, jossa pysty kalastamaan sellasilla verkoilla, jos makso vähäsen ja meki sitten kalastettiin ja saatiin jopa muutama rapu ja pikku kala. :)

Kalastamisen jälkeen pelailtiin vähä biitsillä ja käveltiin ja katseltiin Nieuwpoortia ja matkalla huoneistolle käytiin ostamassa boulangeristä patonkia ja piirakkaa ja semmosesta toisesta kaupasta rapuja ja jotain simpukoita kai ja muuta sellasta lounaaksi. Lounaan jälkeen lähdettiin rannalle uimaan, pelailemaan ja ihan vaan hengailemaan.

Rannalla hengailun jälkeen mentiin huoneistolle suihkuun ja sitten illalla lähdettiin ravintolaan syömään koko konkkaronkka. Syötiin semmosessa oikeen söpössä belgialaisessa ravintolasssa ja ruoka oli ihan sika hyvää siellä! :) Ravintolasta mentiin sitten sellasen kalastuspelin, jota Lucas ja Tom halus pelata, kautta huoneistolle. Olin niin rättipoikkiväsynyt, että nukahdin heti, kun painoin pään tyynyyn.

Ja oon kyllä nytki niin poikki, että pakko ruveta nukkumaan. Jatkan huomenna kertomalla lauantaista. :) Joten à bientôt!

Goodbye Finland!

Tän laulun tahtiin on hyvä lähteä viettämään vaihto-oppilasvuotta, joten ei muuta kuin moikkamoi!

Hauskaa vuotta kaikille toivottelee alla näkyvä fille finlandaise!

Viimeisten hetkien fiiliksiä

Nyt ei kyllä oo kauheesti mitään järkevää sanottavaa, mutta päätimpä kuitenkin jotakin tänne raapustaa. Ihan ensiksi voin ainakin kertoa, että ei ois pitäny nuolasta ennenku tipahtaa, nimittäin ton itkemisen suhteen.. Maanantaina vielä kerroin ylpeänä, etten oo kyyneltäkään vielä tirauttanut, mutta pakko sanoa, että viime yönä tuli ekat itkut itkettyä ja tänä iltana sai sitte nekin itkut jatkoa. Ja kavereille tiedoksi, että oli kyllä niiiiiin lähellä, etten alkanu itkemään koulussa teitä hyvästellessä, mutta sain kuin sainkin sitten säästettyä kyyneleet ilmeisesti tätä iltaa varten. On se vaan rankkaa lähteä vaihto-oppilaaksi tai jos ei rankkaa, niin ainakin joutuu kokemaan kaikenlaisia tunteita, joita vaan kuvitella saattaa.

Mutta oli mulla kuitenkin ihan mukava viimeinen päivä Suomessa kaikesta haikeudesta huolimatta. Aamulla aloin pakkailla, puol yhentoista aikaan menin koululla vielä käymään ja sieltä sitten lähdettiin kahentoista jälkee Riikan ja ranskalaisen Lisan kanssa käymään vielä viime hetken road trip i Haparanda. Maxista karkkia, Candy worldista tuliaiskarkkeja ja Turkin pippurista (Torniosta) pizzaa.. Niin mikä olikaan tän road tripin tarkotus? - No tietenkin löytää Minnalle tuulihousut, mikä ei kylläkään toteutunut.. :D Saatiinpahan kuitenkin pakollinen Sverigekuva!

Tultiin Haaparannasta joskus kuuden jälkeen ja lähin sitte vielä äitin kaa täältä Oulusta ettiin niitä tuulihousuja, joita ei kuitenkaan löytyny. Kiitti rinkeli, ku sain ottaa sun adidakset lainaan! Jos mää nimittäin ostan jotain, niin haluan, että se juttu on just aivan täydellinen, koska en halua ostaa mitään puoliksi hyvää, joten jäi sitten tuulihousut ostamatta. Sitte jatkoin taas pakkaamista, jonka sain saa mukavasti keskeytettyä, kun lähdin Riikan ja Annan kaa vielä viimeiselle serkkuajelulle. Käytiin mäkissä syömässä jädet ja sitte mentiin ottaan raksupoksuposeja Rajahautaan. Voilà!

Serkkuajelun jälkeen jatkoin sitten pakkaamista ja sain sen lopulta valmiiksi jo ennen yhtätoista! Ja mun laukku painaa tasan 20 kg, oon vissii aika bra på pakkaamisessa.. ;) Sen jälkeen ohjelmassa onkin ollut itkemistä ja datailua! :D





Niin tosiaan, jäikö jollakin vielä epäselväksi millasista vaatteista tykkään? :D


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Kolme yötä, trois nuits

Kolme yötä ja tää tyttö lentelee viettämään vaihtovuotta. En voi uskoa, että lähen oikeesti kolmen yön päästä, äskenhän lähtöön oli vielä puoli vuotta ja muistan, miten vaihtovuosi tuntu niiiin kaukaiselta asialta.. Mulla oli tänään viimeinen työpäivä ja oon kyllä nyt niin happy, kun ei tarvi pyörittää enää yhtään jäätelöpalloa eikä tehä yhtään softista. Tykkäsin kyllä ihan siitä työstä, mutta jos sitä tekee kaks ja puol kuukautta niin ei oo varmaan ihmekään, jos tekee jo mieli esimerkiksi koulunpenkille. Nyt pitäs alkaa pakkaileen, mutta mua ahistaa jo ajatuski. En voi ymmärtää miten saan kaiken mahutettua ja mitä voin lopulta ottaa mukaan ja mitä en, mutta sen näkee sitte ku lopulta oon saanu pakattua.

Tunteet kyllä on tällä hetkellä niin sekavat, ettei itekkään pysy mukana. Itkettää, naurattaa, hymyilyttää, jännittää, ressaaa, ahistaa. Toisaalta oon niin innoissaan lähdössä vaihtoon ja ootan hirveesti jo hostperheitten tapaamista ja ranskan kielen oppimista ja muihin vaihtareihin tutustumista ja rotaryreissuja jajajaja. Mutta silti tuntuu niin typerältä ja oikeesti haikeeltakin jättää kaikki kaverit, perhe, harrastukset yms. vuodeksi vaan jonnekkin unholaan. Joskus pari viikkoa sitten mulla iski yhtäkkiä kunnon ahistus, että haluankohan mää ees lähtä vaihtoon ja ois niin helppoa, jos vois vaan perua koko jutun, mutta se tunne oli onneksi kuitenki vaan ohimenevä. Nyt oon siis todellakin ihan tosi positiivisella mielellä tätä koko vaihtojuttua kohtaan. Ja onhan se ihan hyväki olla välillä vähän erossa kaikista tärkeistä ihmisistä, kun sitte sen jälkeen on (ainaki vähän aikaa ;) paljon hauskempaa taas yhdessä. Oon kuitenki aika ylpee itestä, koska en oo vielä yhtääkään kyyneltä vuodattanu, vaikka oon jo joutunu hyvästelemään joitaki ihmisiä esimerkiksi mummin tänään. Oon vaan yrittäny pitää positiivista asennetta päällä ja hymyillen huikannut lopuksi, että nähdään sitten vuoden päästä!

Mutta nyt alkaa taas riittää tältä kerralta. Saatan laitella vielä jotain kuvia lähtövalmisteluista tms. enne lähtöä, jos satun olemaan reippaalla päällä ja mulla on aikaa.

PS. Meidän luokse tuli lauantaina ranskalainen tyttö asumaan näillä näkymin jouluun asti. Oon niin onnellinen, kun oon saanu puhua ranskaa vähäsen sen kans ja nyt tuntuu, ettei enää jännitä niin paljon sinne Belgiaankaan meno, kun on huomannut, että hei, muahan ymmärretään kun puhun ranskaa!

Quelques photos

Mes belles copines

Le gâteau

Pikapäivitys

Moikka kaikki karvaset kaverit! Mulla oli sitten eilen ohjelmassa Oulun rotaryklubilla käynti ja esittäytyminen. Vähän meinas jännittää aamulla ennen kokousta, mutta sinne päästyäni tajusinki, että nuo herrat ja rouvathan on tooosi lepposia tyyppejä. Ja sit siellä oli myös viime vuonna Australiassa vaihdossa ollut Eira ja nyt täällä Suomessa vaihdossa oleva australialainen poika. Kokouksessa sai hyvää ruokaa ja sit siellä oli toisesta rotaryklubista yks mies kertomassa reissustaan Australiaan, Solomonsaarille ja Papua-Uusi-Guineaan. Oli kyllä ihan sairaan mielenkiintonen se sen esitys! Ja mää esittelin siellä sitten myös itteni; kerroin kuka oon, minne oon menossa ja kiitin jo etukäteen klubia tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta päästä viettämään vuosi vaihto-oppilaana ulkomailla. Juttelin siellä myös semmosten lepposesten vanhojen miesten kanssa ja mukavaa oli! :)

Tänään illalla mulla on läksiäiset kavereille ja sitä varten pitäski nyt sitten alkaa siivoamaan ennen töihin lähtöä! Enää kolme päivää töitä ja arvatkaa kuka on niin HAPPY tämän vuoksi!

Rotarybleiseri ja muuta mukavaa..

Nyt olis sitten kuvapläjäystä tarjolla näin keskiviikkoillan kunniaksi!

Tässä ois nyt kuva siitä kuuluisasta rotarytakista. Tähän takkiin sitten keräillään vuoden aikana muilta vaihtareilta kaikkia erilaisia pinssejä yms. Musta tää on ihan hauska idea, vaikka tuo takki ei ehkä kaikkien mielestä kauheen kaunis ookkaan. :D

Tässä kuvaa pinsseistä, joita oon tehnyt jonku verran muille vaihtareille jaettavaksi. Näistä kyllä puuttuu vielä takaa ne ite pinssiosat, jotka saan toivottavasti liimailtua tässä kohta piakkoin. Ja sori, tää idiootti bloggeri ei suostu lataamaan tätä kuvaa oikeen päin, joten joudutte nyt naksauttelemaan niskojanne tätä kattoessa..

Lisää pinssejä.. Ps. Kiitokset Sonjalle ideasta koristella liput helmillä! :)

Nää kuvat pinsseistä ei lopu ikinä. :D Noita virallisia rotarypinssejä (oikeassa reunassa) mulla on 35 + 9 siskolta ylijäänyttä ja noita Oulu inspires pinssejä ihan sikana. Äiti sai niitä nimittäin työpaikalta siskon lähtiessä Ausseihin vaihtoon, niin niitä sitten jäi mullekkin yli.

Ja vielä kuva mun käyntikorteista. Teetin noita 250 kpl Vistaprintillä ja ne tuli maksaan 60 euroa postikuluineen. Olis saanu halvemmallakin, jos ei ois halunnu laittaa montaa kuvaa ja ilman takapuolta :D, mut aattelin, että sama nyt tehä sitte sellaset, joista oikeesti tykkää.

Tulipa vähän turha postaus, mutta mitäpä siitä.. :D Vielä 15 aamua ja je suis en Belgique!