Huippu kiva päivä takana! Koulussa toisella enkun tunnilla saatiin viimeisimmät testit takas ja tuli 34,5/35 ja toisella enkun tunnilla oli testi, joka oli helBBo. Kemmassa opiskeltiin taas géometrie spatiale des kaikkien yhdisteitten/molekyylejen/mitä ikinä onkaan ja bilsassa jotain keinohedelmöitysjuttuja. Sain muuten viimesimmät bilsan kokeesta 18/20, joka oli luokan paras. ;) Matikan tunnilla oli koe trogonométriasta eli kaikista sin, cos, tg, cotg, rad, cerle trigonométrique, las valeurs particuliéres etc. ja olin niiin mielissään, koska se meni aivan hyvin, vaikka eilen olinkin vielä ihan pihalla kuin lumiukko. Liikkatunnilla tehtiin abdos-fessiers ja liikkaope kysy mua ja Haneorea johonkin toukokuussa käytävään koulujenvälisiin puolimaratonskaboihin ja mehän tietysti oltiin heti valmiita. Eli siis me tehdään joukkue musta, Haneloresta, toisesta liikkaopesta, Fannysta (Haneloren sisko) ja vielä jostain tyypista ja se 21 kilsaa jaetaaan meidän kesken ja siellä kisoissa juostaan siis muita kouluja vastaan ja ton takia saadaan yks keskiviikko vapaaks! :) Oon ihan liian mielissään! Labon tunneilla kateltiin vaan jotain National Geographicin salama-dokumenttia ja sen jälkeen kuunneltiin mr. Collotin koneelta musiikkeja ja siellä oli The Rasmusta! Ja olin niin ylpee, kun sain sanoa, että hei tää on SUOMALAISTA! Ja mun luokkakaverit opiskeli taas suomea mun sanakirjasta ja saatiin jälleen hyvät naurut niitten yrittäessä lausua esimerkiksi sanaa ryynimakkara.
Koulun jälkeen nöräsin vähän aikaan ja sit suuntasin juoksulenkillä ja pakko sanoa, että pas de chance pour moi. Viime viikolla kaaduin koulun liikunnantunnilla ja sain komean haavan vasempaan polveen ja tänään just liikkatunnilla huomasin ihan mielissään, etä woow toi haavahan on jo melkeen parantunut. Noh, enköhän sitten kaatunut tietysti juoksulenkille. Juoksin lähellä Cineyn linnaa, olin ihan ajatuksissani ja yllätysyllätys siinä tiessä oli joku lommo (jos ette vielä tienny, niin nää Wallonian kadut on ihan surkeassa kunnossa) ja paaam, lensin nenälleni ja mun polvessa oleva haava/rupi aukes komeasti ja rupes vuotaan verta ihan hirveellä vauhilla. Juoksin sitten täysiä Jean-Marcille ja Isabellelle, mutta tietystikään siellä ei ollut ketään kotona. Sit aattelin, että no yritän mennä Christinelle, Jean-Marcin siskolle sitä haavaa putsaan, mutta yllärinpylläri sekään ei ollut kotona. Noh, lopulta päädyin sitten juokseen täysille kotiin ja olin varmaan aika näky koko vasen sääri ihan veressä juostessani. Urheilu on vaarallista! :D
Illalla mentiin sitten koko perheellä (- Aline perheineen) eli Christinen, Christianin ja Valentinen kanssa San Marinoon syömään, koska se oli mun vika illallinen tässä perheessä. Huomenna meen nimittäin rotaryyn ja lauantaina koittaa jo muutto vikaan perheeseen. Oli muuten hauska, kun saavuttiin sinne niin se yks vakkaritarjoilija vaan sano, että "aah ben voilà la Finlandaise". On vissiin tullu käytyä siellä vähän liian usein.. ;) Tuli taas syötyä ihan liian hyvin ja törmättiin taas miljooniin tuttuihin niinku aina San Marinossa. Noitten yhet patron kautta tutut tyypit (joka entinen Belgian tärkeimmän sähköyhtiön pomo + entinen St. Josephin opettaja) tuli istuun meidän viereiseen pöytään ja ne oli taas yks hyvä esimerkki maailman ystävällisimmistä belgialaisista. Ne oli muuten käynyt Suomessa; Helsingissä, Rovaniemellä ja mennyt ihan Cap Nordiin asti ja muutenkin reissanneet tosi paljon. Ja ne oli ihan vaikuttuneita Temppelinaukion kirkosta Helsingissä, Uspenskin katedraalista, Suurkirkosta, yöttömästä yöstä, itikoiden määrästä, torin valikoimista etc. Ilta sitten taas venähti, kun tuli törmättyä kaikkiin tuttuihin ja palattiinkin kotiin vasta kymmenen aikaan. Tällasten kivojen päivien jälkeen vaihtarina olo tuntuu kyllä maailman parhaimmalta asialta!
torstai 31. maaliskuuta 2011
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
le 30 mars
Taas yks keskiviikko takana. Koulussa oli moralea, jossa piti tehdä sellanen analyysi Full Metal Jacket -elokuvan pätkästä siinä esiintyvää auktoriteettia koskien. Matikan tunneilla oli trigonometriaa ja voehan persetti ku en sitten ymmärtänyt oikeen kauheen hyvin ja huomenna ois kaikista noista jutuista testi. Nyt ois isukille tarvetta.. Koulupäivän jälkeen vietin iltapäivän Kiitos-korttia tehden ja matikkaa kertaillen. Kävin myös asioilla keskustassa Valentinen seuranan ja piipahdettiin myös mamylla. Illalla kävin taas kuntosalille; tällä kertaa abdos-fessiersissä ja poljin puol tuntia kuntopyörää. Ja törmäsin siellä salilla Kaylaan, siihen yhteen uusi-seelantilaiseen vaihtariin, joka kuulema on käynyt siellä tammikuussa lähtien host-äitinsä kanssa, mutta nyt vasta törmättiin eka kertaa. :) Illalla illallistin Valin ja Christianin kaa, koska Christine teki iltavuoron tänään ja kattelin vähän aikaa jotain dokumenttia telkkarista avec Val ennen nukkumaan menoa. Oikeestaan mut pitäs kyllä edelleen kertaille noita matikan juttuja, joten moimoi!
tiistai 29. maaliskuuta 2011
le 29 mars
Päivän suurin uutinen: 100 PÄIVÄÄ SUOMEEN PALUUSEEN! Päivän toiseksi suurin uutinen: NORMIPÄIVÄ.
Koulupäivä oli kyllä niin normi ku vain voi olla ja iltakin kului tiistaille tyypillisesti juoksutreeneissä. Palattiin talven jälkeen juoksemaan kentälle ja harjotuksena oli tällä kertaa 8x500m. Oli kyllä rankkaa, kun reidet tuntu ihan 500 kilon painoisilta (ehkä ne sitä onki) eli siis niitten kahdeksan kerran jälkeen oli oikeen hyvä mieli, kun jaksoin ne tehdä. Ehkä pitäis pitää lepopäivä.
Illallisen jälkeen tapahtu niin koominen juttu. Valentine siivos ruokapöytää ja loppuja pastoja keittiöön viedessään keksi, että se vois heittää sillä pastakauhalle ne kaikki tagliatellat ilmaan ja ottaa sillä pastalautasella ne kiinni. Ja määhän tietysti yllytin ja eka kerta sujui oikeen loistavasti. Ihan muutama pasta tippu vaan lattialle. Valentine sitte huus Christinenkin kattomaan, että se tekee sen uudestaa ja Christine sitä sit varotti, että älä tee, ku toinen kerta ei ikinä suju yhtä hyvin kuin ensimmäinen. No se kuitenkin sitten heitti ne pastat uudestaan ja niitten lautaselle saaminen ei ihan onnistunutkaan, joten ne kaikki lens ihan sikinsokin keskelle keittiön lattiaa. Saatiin kyllä hyvät naurut! :D
Äsken katottiin taas X-factoria ja Belgia-Azerbajdzan -peliäkin ja Belgia muuten voitti 4-1! Allez les diables rouges! Nyt odottelemaan Nukkumatin vierailua..
Koulupäivä oli kyllä niin normi ku vain voi olla ja iltakin kului tiistaille tyypillisesti juoksutreeneissä. Palattiin talven jälkeen juoksemaan kentälle ja harjotuksena oli tällä kertaa 8x500m. Oli kyllä rankkaa, kun reidet tuntu ihan 500 kilon painoisilta (ehkä ne sitä onki) eli siis niitten kahdeksan kerran jälkeen oli oikeen hyvä mieli, kun jaksoin ne tehdä. Ehkä pitäis pitää lepopäivä.
Illallisen jälkeen tapahtu niin koominen juttu. Valentine siivos ruokapöytää ja loppuja pastoja keittiöön viedessään keksi, että se vois heittää sillä pastakauhalle ne kaikki tagliatellat ilmaan ja ottaa sillä pastalautasella ne kiinni. Ja määhän tietysti yllytin ja eka kerta sujui oikeen loistavasti. Ihan muutama pasta tippu vaan lattialle. Valentine sitte huus Christinenkin kattomaan, että se tekee sen uudestaa ja Christine sitä sit varotti, että älä tee, ku toinen kerta ei ikinä suju yhtä hyvin kuin ensimmäinen. No se kuitenkin sitten heitti ne pastat uudestaan ja niitten lautaselle saaminen ei ihan onnistunutkaan, joten ne kaikki lens ihan sikinsokin keskelle keittiön lattiaa. Saatiin kyllä hyvät naurut! :D
Äsken katottiin taas X-factoria ja Belgia-Azerbajdzan -peliäkin ja Belgia muuten voitti 4-1! Allez les diables rouges! Nyt odottelemaan Nukkumatin vierailua..
maanantai 28. maaliskuuta 2011
le 28 mars
Taas uusi viikko saatu onnistuneesti käytiin! Koulussa väsytti, vaikka olin nukkunut oikeenkin hyvin viime yönä. Kai ne 8,5 tunnin yöunet on sitten liian lyhyet.. Aineina mulla oli vaan enkkua (musiikkikappaletehtävä), morale (l'autorité aiheeseen liittyen elokuvanpätkä), kemmaa (géometrie spatiale), étude, enkkua (jotain helbooo), ranskaa (Cyrano de Bergeracin katselua), matikkaa (exercices sur le cercle) ja ranskaa (jatkettiin Cyranoa). Koulun jälkeen kävin nopeesti ostamassa yhestä kirjakaupasta kartongin tän perheen kiitos-korttia varten ja sitten lampsin kotia kohti ja aurinko paisto taas niin lämpimästi, että musta takki tuntui maailman huonoimmalta idealta. Tää on oikeesti niin idioottia, että aamulla on nollassa ja kouluun kävellessä on kylmä, mutta kotia palatessa aina hikeä pukkaa! Läksyjen teon jälkeen lähdin taas maanantaille tyypilliseen tapaan kuntosalille ja ilta kotona kului kirjan, illallisen ja Top Chefin parissa. Hyvää alkanutta viikkoa rakkaat ystäväiseni!
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Le week-end
le 26 mars
Lauantai-aamuna tuli siis herättyä, jos varttia vaille kuusi, koska lähdettiin ajelemaan kohti Bruggea kuuden jälkeen. Käytiin ensiksi Christianin ja Christinen kanssa hakemassa Michel ja Colette kyytiin ja sitten matka sai alkaa. Ajeltiin ensiksi Maldegemiin, josta oltiin vuokrattu kaks huoneistoa viikonlopuksi ja jätettiin sitten kaikki kimpsut ja kampsut. Sit ajeltiin Bruggeen, jonka grand placella tavattiin André ja Madeleine. Ja koko päivä kuluikin kuuteen asti Bruggea tutkiskellen. Ei voi muuta sanoa kuin että hitsinvitsi mikä kaupunki! Ihan mielettömän hieno. Jos milloinkaan saatte mahdollisuuden siellä vierailla, käykää ihmeessä. Sen keskusta on täynnä sellasia pieniä kanavia (enää en ihmettele miksi sitä kutsutaan pohjoisen Venetsiaksi!), vanhoja taloja, hienoja aukioita, ihania ravintoloita, pitsiä, chocolaterieita etc. Ja tietysti paljon kauppoja kaikille shoppailusta kiinnostuneille. Tuun kyllä tonne palaamaan vielä tässä kevään päälle kaiffareiden kaa. Ja kaiken lisäksi koko aamupäivän porotti aurinko, joten päivä ei ois kyllä paremmin sujua. Illalla palattiin sitten huoneistoille aperoja juomaan ja sit lähdettiin ettimään ravintolaa Maldegemin keskustasta. Kaikki harvat ravintolat oli ihan tupaten täynnä, joten päädyttiin sitten lopulta yhteen pizzeriaan pizzalle, vaikka Christian ei sinne aluksi meinannut suostua tulemaan (sillä kun on välillä noita niin tiukkaan tarttuneita ennakkoluuloja ym,) ja tuli kyllä syötyä maittavat pizzat. Illalla huoneistolle päästyä uni tuli kyllä sukkelaan johtuen edellisen yön lyhyistä unista ja ulkona vietetystä päivästä.
le 27 mars
Tänään heräiltiin rauhassa kahdeksan aikoihin, tehtiin aamuvalmistelut, käytiin syömässä aamiaista, pakattiin laukut, luovutettiin huoneistojen avaimet ja sit lähdettiin pikkuteitä pitkin ajellen kohti Gentiä. Gentissä tuli sitten pyörittyä viiteen asti ja tuli kyllä nähtyä paljon kaikkea mahdollista päivän aikana. Gent oli myös tosi kiva kaupunki, mutta epäsiistimpi ja ei niin turistimainen (keksin uuden adjektiivin) kuin Brugge. Ja Bruggen kaiken kuvauksellisuuden jälkeen mikään ei voi tuntua ihan mielettömän hienolta. Toki tuolla Gentissäkin oli paljon kauniita rakennuksia, kivoja ravintoloita, kuvauksellisia katuja, hienoja kirkkoja ja ennen kaikkea ihan mieletön sää! Aurinko paistoi koko päivän (arvatkaa kenen naama on ihan täynnä pisamia?), ei tuulen virettäkään ja oli melkeen t-paita kelit. Mitä muuta voisikaan siis toivoa. Kotiin lähdettiin ajelemaan sitten viiden jälkeen; pydähdyttiin matkalla kahville ja käytiin heittämässä Colette ja Michel kotiin purkamaan laukkuja. Kotona en oo tehnyt mitään muuta kuin hengaillut vähän Valentinen kanssa, käynyt suihkussa ja painunut pehkuihin. Olisin voinut lähtä viellä illalliselle Andrén ja Madeleinen luokse, mutta päätin jäädä kotiin kun Valentinekin jäi ja muutenkin halusin päästä ajoissa nukkumaan, koska huomenna ois taas karu paluu arkeen. Kuvia ette vielä valitettavasti saa nähdä, koska en jaksa millään ruveta valkkaa noitten 200 kuvan joukosta parhaita. Pyydän siis kärsivällisyyttä ja jospa niitä ilmestyiskin jo vaikka huomenna. Moooikkamoooi!
Lauantai-aamuna tuli siis herättyä, jos varttia vaille kuusi, koska lähdettiin ajelemaan kohti Bruggea kuuden jälkeen. Käytiin ensiksi Christianin ja Christinen kanssa hakemassa Michel ja Colette kyytiin ja sitten matka sai alkaa. Ajeltiin ensiksi Maldegemiin, josta oltiin vuokrattu kaks huoneistoa viikonlopuksi ja jätettiin sitten kaikki kimpsut ja kampsut. Sit ajeltiin Bruggeen, jonka grand placella tavattiin André ja Madeleine. Ja koko päivä kuluikin kuuteen asti Bruggea tutkiskellen. Ei voi muuta sanoa kuin että hitsinvitsi mikä kaupunki! Ihan mielettömän hieno. Jos milloinkaan saatte mahdollisuuden siellä vierailla, käykää ihmeessä. Sen keskusta on täynnä sellasia pieniä kanavia (enää en ihmettele miksi sitä kutsutaan pohjoisen Venetsiaksi!), vanhoja taloja, hienoja aukioita, ihania ravintoloita, pitsiä, chocolaterieita etc. Ja tietysti paljon kauppoja kaikille shoppailusta kiinnostuneille. Tuun kyllä tonne palaamaan vielä tässä kevään päälle kaiffareiden kaa. Ja kaiken lisäksi koko aamupäivän porotti aurinko, joten päivä ei ois kyllä paremmin sujua. Illalla palattiin sitten huoneistoille aperoja juomaan ja sit lähdettiin ettimään ravintolaa Maldegemin keskustasta. Kaikki harvat ravintolat oli ihan tupaten täynnä, joten päädyttiin sitten lopulta yhteen pizzeriaan pizzalle, vaikka Christian ei sinne aluksi meinannut suostua tulemaan (sillä kun on välillä noita niin tiukkaan tarttuneita ennakkoluuloja ym,) ja tuli kyllä syötyä maittavat pizzat. Illalla huoneistolle päästyä uni tuli kyllä sukkelaan johtuen edellisen yön lyhyistä unista ja ulkona vietetystä päivästä.
le 27 mars
Tänään heräiltiin rauhassa kahdeksan aikoihin, tehtiin aamuvalmistelut, käytiin syömässä aamiaista, pakattiin laukut, luovutettiin huoneistojen avaimet ja sit lähdettiin pikkuteitä pitkin ajellen kohti Gentiä. Gentissä tuli sitten pyörittyä viiteen asti ja tuli kyllä nähtyä paljon kaikkea mahdollista päivän aikana. Gent oli myös tosi kiva kaupunki, mutta epäsiistimpi ja ei niin turistimainen (keksin uuden adjektiivin) kuin Brugge. Ja Bruggen kaiken kuvauksellisuuden jälkeen mikään ei voi tuntua ihan mielettömän hienolta. Toki tuolla Gentissäkin oli paljon kauniita rakennuksia, kivoja ravintoloita, kuvauksellisia katuja, hienoja kirkkoja ja ennen kaikkea ihan mieletön sää! Aurinko paistoi koko päivän (arvatkaa kenen naama on ihan täynnä pisamia?), ei tuulen virettäkään ja oli melkeen t-paita kelit. Mitä muuta voisikaan siis toivoa. Kotiin lähdettiin ajelemaan sitten viiden jälkeen; pydähdyttiin matkalla kahville ja käytiin heittämässä Colette ja Michel kotiin purkamaan laukkuja. Kotona en oo tehnyt mitään muuta kuin hengaillut vähän Valentinen kanssa, käynyt suihkussa ja painunut pehkuihin. Olisin voinut lähtä viellä illalliselle Andrén ja Madeleinen luokse, mutta päätin jäädä kotiin kun Valentinekin jäi ja muutenkin halusin päästä ajoissa nukkumaan, koska huomenna ois taas karu paluu arkeen. Kuvia ette vielä valitettavasti saa nähdä, koska en jaksa millään ruveta valkkaa noitten 200 kuvan joukosta parhaita. Pyydän siis kärsivällisyyttä ja jospa niitä ilmestyiskin jo vaikka huomenna. Moooikkamoooi!
perjantai 25. maaliskuuta 2011
le 25 mars
Tänään on kyllä ollut maailman eniten sellanen kesälomalaisen fiilis. Heräilin rauhassa yksin tyhjään taloon kahdeksan jälkeen, söin aamiaista radiota kuunnellen sekä lehteä lukien, puin vaatteet ja lähdin käymään Colruytillä. Olin nimittäin teettänyt kuvia nykyisen host-perheen kiitos-korttia varten, joten ne sit piti käydä hakemassa. Ja sen lisäks oisin halunnut leipoa pullia ja löysinkin niihin jo kaikki muut tarvikkeet, mutta koko kaupassa ei ollut kardemummaa. Eli en siis leiponut niitä pullia, koska en jaksanut lähtä käveleen keskustaan sitä perskatin cardamomea ostaan. Colruytin reissun jälkeen rötköttelin sitten sohvalla reppanan sairaana olevan pikkusiskon kanssa facebookissa jutellen ja matkaoppaita katsellen. Yhtätoista ennen päätin sitten, että nyt täytyy nauttia tosta auringonpaisteesta, kun kerrankaan ei tartte olla koulussa, joten menin sitten ulos ottamaan aurinkoa. Miettikää, että tää tyttö loikoili terassilla shortseissa ja t-paidassa MAALISKUUSSA lintujen laulaessa vieressä. Lueskelin kirjaa koulua varten, tutkin Brugge-Gand -matkaopasta, tein kemman läksyjä ja ihan vaan nuokuin auringon lämmittäessä.
Välillä pidin pienen paussin lounasta syöden ja kolmen aikoihin kävin tekemässä pienen kierroksen pointcarrélta, josta ei kyllä löytynyt yhtikäs mitään, joten palasin sitten kotiin puutarhaan lueskelemaan kirjaa. Neljän jälkeen tein sisällä vähän enkun läksyjä yms. ja viideksi suuntasin kuntosalille. Ja voin kertoa, että siellä oli ihan sairaan kuuma! Varmaan 25 astetta, huuuhh.. Hiki virtas!
Illalla Véro (Valentinen kummitäti) tuli Augustin-poikansa kanssa illalliselle, koska muutan viikon päästä jo mun vikaan perheeseen ja nyt oli sitten vimppa tsäänssi nähdä niitä näissä puitteissa. Ja miettikää, sain niiltä kaks lahjaa! Véro toi mulle sellasen kaulakorun ja Augustinilta sain omenamehua erikoislappusella varustettuna:
Augustin oli nimittäin koulussa osallistunut sellaseen "valinnaiskurssiin", jossa niitten kaikkien oli pitänyt luoda joku tuote etc. ja se oli sitten tehnyt yhden pullon tota omenamehua tollasella erikoislappusella ihan mua varten vaan! Se oli google translatorilla kuulema katsonut miten kippis kirjotetaan.. Aika söpöä! :) Tossa siis lukee:
Bironin omppumehu
Kippis
Muisto Belgiasta
Suositellaan käytettäväksi ennen vuotta 2013
Nyt pitäis sitten alkaa paapaileen, koska huomen aamuna kuuden jälkeen pitäs olla jo autossa istumassa ja suuntaamassa kohti Bruggea kera les parent d'accueil ja kaks niitten kaveripariskuntaa. Hyvää viikonloppua kaikille!
Välillä pidin pienen paussin lounasta syöden ja kolmen aikoihin kävin tekemässä pienen kierroksen pointcarrélta, josta ei kyllä löytynyt yhtikäs mitään, joten palasin sitten kotiin puutarhaan lueskelemaan kirjaa. Neljän jälkeen tein sisällä vähän enkun läksyjä yms. ja viideksi suuntasin kuntosalille. Ja voin kertoa, että siellä oli ihan sairaan kuuma! Varmaan 25 astetta, huuuhh.. Hiki virtas!
Illalla Véro (Valentinen kummitäti) tuli Augustin-poikansa kanssa illalliselle, koska muutan viikon päästä jo mun vikaan perheeseen ja nyt oli sitten vimppa tsäänssi nähdä niitä näissä puitteissa. Ja miettikää, sain niiltä kaks lahjaa! Véro toi mulle sellasen kaulakorun ja Augustinilta sain omenamehua erikoislappusella varustettuna:
Augustin oli nimittäin koulussa osallistunut sellaseen "valinnaiskurssiin", jossa niitten kaikkien oli pitänyt luoda joku tuote etc. ja se oli sitten tehnyt yhden pullon tota omenamehua tollasella erikoislappusella ihan mua varten vaan! Se oli google translatorilla kuulema katsonut miten kippis kirjotetaan.. Aika söpöä! :) Tossa siis lukee:
Bironin omppumehu
Kippis
Muisto Belgiasta
Suositellaan käytettäväksi ennen vuotta 2013
Nyt pitäis sitten alkaa paapaileen, koska huomen aamuna kuuden jälkeen pitäs olla jo autossa istumassa ja suuntaamassa kohti Bruggea kera les parent d'accueil ja kaks niitten kaveripariskuntaa. Hyvää viikonloppua kaikille!
torstai 24. maaliskuuta 2011
le 24 mars
Tänään on ollut kerrassaan loistava päivä. (10 tunnin yöunilla oli kyllä piristävä vaikutus!) Koulussa mulla oli enkkua, enkkua, kemmaa, bilsaa, matikkaa, liikuntaa ja laboa. Saatiin kemian kokeet takas ja olin saanut luokan parhaan eli 15/15. Ope oli tyytyväinen ja ihmetteli taas, miten Minna, joka ei oo ees ranskankielinen voi saada aina parempia pisteitä kuin muut. Ja oon kuulema meidän luokan palmu (?). Tiedä sitten mitä se tarkottaa. En mää ainakaan yhtä pitkä ja hoikka oo.. :D Saatiin myös toisen jakson todistukset ja olin kyllä tosi tyytyväinen (ja niin mun host-mamakin). Tänään oli muuten taas tosi kiva ilma ja liikkatunnilla pihalla tuli ihan kuuma t-paidassa ja shortseissa.. :) Illan kulutin taas kuntosalilla attackissa ja illallisella katselin taas Valentine-Christian showta Christinen kanssa. Niitten keskustelu on niin hauskaa katseltavaa ja kuunneltavaa, kun ne oikeen pääsee vauhtiin! Ja äsken katoin Valentinen kanssa telkkarista tulleen leffan "Taken" ja vaikka se olikin aikamoista actionia, niiin tykkäsin ihan hirrrrrmusesti. Nyt nautiskelen nöräilystä ja huomen aamuna ois tarkotus tehdä une grasse matinée, koska meillä on poikkeuksellisesti vapaata opettajien koulutuspäivän takia! Bonne nuit!
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
le 23 mars
Rakastan Belgian kevättä, Brysseliä ja keskiviikko-iltapäiviä. Tänään tapasin siis koulun jälkeen Alexin, jonka kanssa käppäiltiin yhdessä juna-asemalle lounastamaan ja yhdeltä otettiin sit juna kohti Brysseliä avec Daniela. Brysseliin saavuttiin puoli kahden aikoihin ja eka reilut tunteroinen käppäiltiin ihan vaan Grand-Placen ympäristössä ja nautittiin auringonpaisteesta.
Kolmen jälkeen mää lähdin kierteleen vähän kauppoja ja Daniela & Alex meni jo hengaan ja myymään leivoksia (Alexkin oli leiponu muffareita) muitten vaihtareitten kanssa yhdelle placelle Grand-Placen lähelle. Yks jenkkivaihtari oli nimittäin saanut sika hyvän idean, että se kavereidensa kanssa oli leiponut kaikkia kakkuja, lättyjä, gaufreja yms. ja niitä myytiin sitten eurolla Japanin tsunamin uhrien hyväksi. Ja ne oli siis kysynyt tempaukseensa ihan kaikki oikeet luvat yms. ja siellä oli sitten muutamia host-äitejä ja -sisaruksiakin auttamassa. Kävin sit tekeen pienen kierroksen Rue Neuvella ja sen jälkeen menin itekkin hengaan noitten vaihtareiden kaa.
Lopulta me otettiin juna takasin Cineyyn puoli kuuden jälkeen ja Cineyyn saavuttiin seittemän aikaan. Ja tiijättekö, että mulla tuli siellä junassa yhtäkkiä niin sellanen rakastan-Belgiaa-ja-tätä-mun-vaihtarielämää -fiilis. Rötkötettiin Alexin ja Danielan kanssa kaikki sellasilla omilla kahen penkellä pienessä sopessa pitkän junan peräpäässä aivan omassa rauhassa, kuunneltiin musiikkia, laulettiin, naurettiin, kateltiin ikkunoissa vilisevää Belgian maaseutua auringon laskiessa kukkuloiden taakse ja oli niin huoleton fiilis. Tätä se vaihto-oppilaan elämä siis parhaillaan on! (hehkutus, hehkutus, huoh, huoh..)
Nyt saa kuitenkin pilvilinnoissa leijailu loppua ja biologian opiskeleminen huomiseen testiin alkaa.. Eli siis moikkamoooi!
Kolmen jälkeen mää lähdin kierteleen vähän kauppoja ja Daniela & Alex meni jo hengaan ja myymään leivoksia (Alexkin oli leiponu muffareita) muitten vaihtareitten kanssa yhdelle placelle Grand-Placen lähelle. Yks jenkkivaihtari oli nimittäin saanut sika hyvän idean, että se kavereidensa kanssa oli leiponut kaikkia kakkuja, lättyjä, gaufreja yms. ja niitä myytiin sitten eurolla Japanin tsunamin uhrien hyväksi. Ja ne oli siis kysynyt tempaukseensa ihan kaikki oikeet luvat yms. ja siellä oli sitten muutamia host-äitejä ja -sisaruksiakin auttamassa. Kävin sit tekeen pienen kierroksen Rue Neuvella ja sen jälkeen menin itekkin hengaan noitten vaihtareiden kaa.
Lopulta me otettiin juna takasin Cineyyn puoli kuuden jälkeen ja Cineyyn saavuttiin seittemän aikaan. Ja tiijättekö, että mulla tuli siellä junassa yhtäkkiä niin sellanen rakastan-Belgiaa-ja-tätä-mun-vaihtarielämää -fiilis. Rötkötettiin Alexin ja Danielan kanssa kaikki sellasilla omilla kahen penkellä pienessä sopessa pitkän junan peräpäässä aivan omassa rauhassa, kuunneltiin musiikkia, laulettiin, naurettiin, kateltiin ikkunoissa vilisevää Belgian maaseutua auringon laskiessa kukkuloiden taakse ja oli niin huoleton fiilis. Tätä se vaihto-oppilaan elämä siis parhaillaan on! (hehkutus, hehkutus, huoh, huoh..)
Nyt saa kuitenkin pilvilinnoissa leijailu loppua ja biologian opiskeleminen huomiseen testiin alkaa.. Eli siis moikkamoooi!
tiistai 22. maaliskuuta 2011
le 22 mars
Tänään on Tullut vietettyä oikeen Tyypillistä Tiistaita Tavalliseen Tapaan. Koulua puoli ysistä vartin yli neljään, läksyjen tekoa, juoksutreenejä, illallista ja X-factorin katselua. Jotta Tää mun Tän päivänen Teksti ei jäis ihan kahden lauseen mittaseksi, voisin kertoa Teille vielä, että juoksutreenit oli DUR. Juostiin 12x300 kuutenkymmeneenyhdeksään sekuntiin, joka kylläkin oli n. 65 s koko ajan, koska juostiin liian lujaa. Ton satsin jälkeen piti muutamaan kertaan kyllä hengittää syvään ja rauhallisesti ja ainiin, juoksin muuten kapreissa ja t-paidassa, koska oli tellement lämmin. Vive le printemps!
maanantai 21. maaliskuuta 2011
le 21 mars
Se oli sitten kevätpäiväntasaus tosiaan tänään ja saatiin taas nauttia kauniista auringonpaisteesta ja +15 asteen lämmöstä. Ei yhtään hassumpaa vai mitä? Kuulin äiskältä, että te siellä Suomessa kahlaatte loskassa, joten ei voi sanoa kuin olevansa supertyytyväinen, kun ei siita tarvi kärsiä. :)
Koulussa oli oikeen kivaa ja päivä kului nopsaan. Muuta erikoista ei ollut kuin kemman pikkukoe ja ranskan tunnilla koe Cyrano de Bergeracista ja se meni aivan hyvin. Siis läpi se ainakin meni heittämällä!
Ilta kului taas tavalliseen tapaan läksyt nopeasti tehden, kuntosalilla rehkien, illallistaen ja äsken Ranskan Top Chefiä katsellen.
Ja ainiin, Valentine toi mamylta näytille mamyn vanhan kouluvihkon vuodelta 1938. Ei voi muuta sanoa, kuin että incroyable! Voi, kun itsekin osais kirjottaa noin.. Katsokaa mitä tekstiä ja ihastelkaa:
Koulussa oli oikeen kivaa ja päivä kului nopsaan. Muuta erikoista ei ollut kuin kemman pikkukoe ja ranskan tunnilla koe Cyrano de Bergeracista ja se meni aivan hyvin. Siis läpi se ainakin meni heittämällä!
Ilta kului taas tavalliseen tapaan läksyt nopeasti tehden, kuntosalilla rehkien, illallistaen ja äsken Ranskan Top Chefiä katsellen.
Ja ainiin, Valentine toi mamylta näytille mamyn vanhan kouluvihkon vuodelta 1938. Ei voi muuta sanoa, kuin että incroyable! Voi, kun itsekin osais kirjottaa noin.. Katsokaa mitä tekstiä ja ihastelkaa:
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
le 20 mars
Nyt ei yhtään jaksais miettiä järkevästi mitä kirjottaa, joten saatte kuulla mun päivästä kera ranskalaisten (vaikka Belgiassa ollaankin) viivojen.
- Heräsin yhdeksän aikoihin ja söin aamupalaa Zoén istuskellessa sylissä.
- Siivosin mun huoneen oikeen perusteellisesti pitkän tauon jälkeen ja siivosin myös yläkerran kylppärin.
- Katsoin Cyrano de Bergerac -elokuvan ja jos joku uskaltaa väittää, etten tee koulun eteen tarpeeksi töitä niin saa potkun perseelle.. ;) Oon nimittäin lukenut ton perskatin (hyvän) teatterikäsikirjotuksen suoraan 1600-luvulta kahteen kertaan ja katsonut vielä ranskan open lainaan antaman elokuvankin siitä, jotta pystyisin huomenna tehä siitä kokeen niinku kaikki muutki.
- Autoin Valentinea sen harjottelujutuissa.
- Söin lounasta.
- Autoin Valentinea.
- Kävin pyörälenkillä Hamoisissa asti ja vein kortin postiin.
- Hengailin Alinen, Fabricen, mamyn, Zoén ym. kanssa.
- Autoin Valentinea.
- Opiskelin kemiaa.
- Kuuntelin musiikkia, järjestelin mun tavaroita ja ompelin pari juttua mun rotarybleiseriin.
- Tein sudokuja.
- Söin illallista ja hengailin avec Valentine et July.
- Kävin suihkussa.
- Ja nyt makaan sängyssä ja suuntaan kohti naamakirjan ihmeellitä maailmaa.
Loppuun vielä kuva mamysta ja Christinestä Valentinen harjottelujuttujen parissa:
PS. Mulla on ikävä mm. tätä tyttööö!
- Heräsin yhdeksän aikoihin ja söin aamupalaa Zoén istuskellessa sylissä.
- Siivosin mun huoneen oikeen perusteellisesti pitkän tauon jälkeen ja siivosin myös yläkerran kylppärin.
- Katsoin Cyrano de Bergerac -elokuvan ja jos joku uskaltaa väittää, etten tee koulun eteen tarpeeksi töitä niin saa potkun perseelle.. ;) Oon nimittäin lukenut ton perskatin (hyvän) teatterikäsikirjotuksen suoraan 1600-luvulta kahteen kertaan ja katsonut vielä ranskan open lainaan antaman elokuvankin siitä, jotta pystyisin huomenna tehä siitä kokeen niinku kaikki muutki.
- Autoin Valentinea sen harjottelujutuissa.
- Söin lounasta.
- Autoin Valentinea.
- Kävin pyörälenkillä Hamoisissa asti ja vein kortin postiin.
- Hengailin Alinen, Fabricen, mamyn, Zoén ym. kanssa.
- Autoin Valentinea.
- Opiskelin kemiaa.
- Kuuntelin musiikkia, järjestelin mun tavaroita ja ompelin pari juttua mun rotarybleiseriin.
- Tein sudokuja.
- Söin illallista ja hengailin avec Valentine et July.
- Kävin suihkussa.
- Ja nyt makaan sängyssä ja suuntaan kohti naamakirjan ihmeellitä maailmaa.
Loppuun vielä kuva mamysta ja Christinestä Valentinen harjottelujuttujen parissa:
PS. Mulla on ikävä mm. tätä tyttööö!
lauantai 19. maaliskuuta 2011
le 19 mars
Tänä aamuna mulla oli tarkotus nukkua oikeen pitkään, mutta nuo mun pitkät aamuthan tiedetään. Lopulta nousin sitten varttia vaille yhdeksän sängyssä vitkuttelemisen jälkeen. Söin aamupalaa, juttelin mamyn kaa (se oli meillä taas lauantaille tyypilliseen tapaan koko päivän), leikin Zoén kanssa ja luin kirjaa. Puoli kymmenen jälkeen lähdin sitten juoksulenkille ja innostuin juoksemaan Hamoisiin asti ja takas. Tein vielä Cineyssä pienen kierroksen ja lopetin lenkkini Isabellen vanhempien eli papy Jean-Marien (JM2) ja Mireillen luokse. Lopulta juoksulenkille tuli kestoa 1h40min ja hiki virtas. Mireille oli yksin kotona JM2:sen ollessa keskustassa asioilla, joten istuskelin sitten sen kanssa keittiössä vettä juoden ja jutellen ja Isabellekin sitten sattu soittaan Mireillelle, joten jutskailin sit senki kaa. Lopulta vietinkin sitten melkeen tunnin siellä JM2:sella ja Mireillellä, koska Mireille halus, että ootan JM2:senkin tulevan kotiin, koska se ois ollut kuulema muuten liian pettynyt, jos ois kuullut mun piipahtaneen eikä ollut kotona. Mun ekat host-isovanhemmat oli siis tosi mielissään, kun kävin niitä moikkaamassa ja ne oli kuulema monesti miettiny, mitä mulle kuuluu ja yrittänyt aina Jean-Marcilta ja Isabelleltä mun kuulumisia kysellä! :) Ja olin määkin monesti aiemmin jo miettinyt siellä piipahtamista, mutta ei sitä aina kaikkea kerkeä tehdä tässä vaihtarin kiireisessä arjessa.
Iltapäivä kotona kului lounastaen, ranskan ainetta kirjottaen, lukien, Zoén kanssa leikkien, omenapiirakkaa tehden ja Valentinea autellen. Puoli seitsemän aikaan Herve (yks rotari) ja Michelle (Christianin sisko) tuli illalliselle ja ne sitten lopulta lähtikin vasta ihan äsken kera mamyn. Ilta kului oikeen leppoisissa merkeissä herkullista tartiflettiä, omenapiirakkaa ja Belgialaisia suklaita syöden ja jutellen. Herve ja Michelle myös vielä kiitteli mua mun torstain rotaryesitelmästä ja sanoivat, että se oli mennyt oikeen hyvin ja oli kuulema mielenkiintoinen. :) Mukava saada tollasta palautetta.
Iltapäivä kotona kului lounastaen, ranskan ainetta kirjottaen, lukien, Zoén kanssa leikkien, omenapiirakkaa tehden ja Valentinea autellen. Puoli seitsemän aikaan Herve (yks rotari) ja Michelle (Christianin sisko) tuli illalliselle ja ne sitten lopulta lähtikin vasta ihan äsken kera mamyn. Ilta kului oikeen leppoisissa merkeissä herkullista tartiflettiä, omenapiirakkaa ja Belgialaisia suklaita syöden ja jutellen. Herve ja Michelle myös vielä kiitteli mua mun torstain rotaryesitelmästä ja sanoivat, että se oli mennyt oikeen hyvin ja oli kuulema mielenkiintoinen. :) Mukava saada tollasta palautetta.
perjantai 18. maaliskuuta 2011
le 18 mars
Nyt jo perjantai! Tää kouluviikko meni kyllä varmasti nopeiten ikinä täällä mun Belgiassa olon aikana. Maanantai, tiistai ja sitten olikin yhtäkkiä jo perjantai! Ja sehän ei tietenkään mua yhtään haittaa, että nää kouluviikot hurahtelee vaan tälleen. Koulussa meinas varsinkin aamutunneilla väsyttää ihan kivasti, koska eilisilta venähti tosiaan vähän pitkäksi, mutta loppujen lopuksi jaksoin kyllä aivan hyvin.
Illan oon viettänyt ihan vaan kotosalla, koska päätin, että nyt täytyy pitää välipäivä urheilusta. Oon leikkinyt Zoén (joka muuten tuli koko viikonlopuks hoitoon <3) kanssa, tehnyt läksyt, lukenut kirjaa, illallistanut ja ihan vaan nauttinut perjantai-illasta. Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille!
Tämän ihanan prinsessan kanssa tuleekin sitten vietettyä tää viikonloppu! <3
Illan oon viettänyt ihan vaan kotosalla, koska päätin, että nyt täytyy pitää välipäivä urheilusta. Oon leikkinyt Zoén (joka muuten tuli koko viikonlopuks hoitoon <3) kanssa, tehnyt läksyt, lukenut kirjaa, illallistanut ja ihan vaan nauttinut perjantai-illasta. Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille!
Tämän ihanan prinsessan kanssa tuleekin sitten vietettyä tää viikonloppu! <3
le 17 mars
Kaluu paruu harmaaseen, kylmään ja sadetta tihkuttavaan ilmaan. Nuo kaks aurinkoista päivää olikin jo liian hyvää ollaksene totta! Koulupäivä kului nopsaan enkun, enkun, étuden, étuden, matikan, liikan ja labon tunneilla ja kotiin päästyäni valmistelin vielä vähän rotary-esitelmää ennen juoksulenkille lähtöä. Juoksulenkin, suihkun, vaatekriiseilyn ja kaikkien jutskien valmiiksi laittamisen jälkeen olikin jo aika suunnata kohti Hamoisia ja rotarykokousta. Kokousta ennen laittelin kaikki materiaalit valmiiksi ja juttelin ihmisten kanssa. Keskustelin muun muassa meidän koulun johtavan rehtorin kanssa, joka oli myös kutsuttu sinne! :D Esitelmän pitoa sain odottaa pissa housussa alkuruoan ja pääruoan ajan ja sitten pääsin vihdoin astelemaan estradille. Esitelmä meni aivan hyvin, mutta mua harmittaa kyllä aika paljon, koska stressaantuneena unohdin paljon juttuja ja tein ihan sikana virheitä ranskaa puhuessa.. Aina ei voi kaikki mennä nappiin! Mutta sen mun esitelmän jälkeen sitten Axel (mun kolmas host-isukki) otti paroles ja piti pienen kiitospuheen melkeen liikuttuen ja se lämmitti kyllä kovasti mieltä. Ja oli niin kiva, kun mun ekat hostit, tokat hostit ja kolmaskin host-isukki oli tullut mun esitelmää kattomaan. Otettiin sitten niitten kaa yhteiskuvia, joista tuli taas Axelin ollessa mukana aika hemaisevia.. :D Ihmisten kotiin lähtiessä sain kaikilta kehuja ja kiitoksia hyvin menneestä esitelmästä, mikä oli tosi kivaa, vaikka harmittaa, koska oisin kyllä osannut sen pitää paremminkin. Ja kaikista hassuinta oli kyllä se, että monsieur préfet (johtava rehtori) anto bisoun ja halas mua kotiin lähtiessää. :P Kotiin me Christinen kanssa palattiin lopulta kahdentoista aikoihin Axelin kyydillä, koska Christian joutui lähtemään rotarystä palomieshommiin kesken jälkkärin. Pas de chance. Nyt on siis rotaryvaihto-opppilaan vuoden "kohokohta" eli esitelmä omasta maasta pidetty ja on aika outo olo, joten ois kai parempi painua untenmaille! Öitä <3
PS. Meidän fysiikan luokan seinällä on niin hyvä juliste:
La théorie, c'est quand on sait tout mais rien ne fonctionne.
La pratique, c'est quand tout fonctionne mais qu'on ne sait pas pourquoi.
Ici, la pratique et la théorie sont reuniés. Rien ne fonctionne et personne ne sait pourquoi.
PS. Meidän fysiikan luokan seinällä on niin hyvä juliste:
La théorie, c'est quand on sait tout mais rien ne fonctionne.
La pratique, c'est quand tout fonctionne mais qu'on ne sait pas pourquoi.
Ici, la pratique et la théorie sont reuniés. Rien ne fonctionne et personne ne sait pourquoi.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
le 16 mars
Tasan puolivälillä maaliskuuta jo mennään! Ja aurinkoinen sää jatkui tänäänkin, joskin oli muutama aste vähemmän. Ette arvaakkaan miten tää kevään tulo vaikuttaa positiivisesti mun mieleen. Oon paljon ilosempi koko ajan, kun aurinkokin paistaa eikä jaksa niin paljon stressata. Siis niin paljon kuin aiemmin, VK:han ei stressailua ikinä kokonaan lopeta.. Tänään koulupäivän jälkeen käppäilin siis kotiin lämmittävän auringon alla ja söin lounasta Valentinen kanssa. Sitten painuin pariksi tunniksi omaan huoneeseen etsimään viimeiset tarvittavat tiedot huomenna koittavaa Suomi-esitelmää (rotaryssä) varten. Opin mm. että Suomessa on n. 200 000 poroa ja että kaamos pohjoisimmassa Lapissa kestää 51 päivää (ton kyllä jo tiesin, mutta olin unohtanut ;).. Saatuani esitelmän valmiiksi autoin Valentinen tulostelemaan monisteita sen harjottelua varten ja puoli kuudeksi suuntasin salille abdos-fessiersiin ja kuntopyöräileen. Äsken auttelin taas Valentinea mapittaan sen juttuja ja nyt ois tarkotus tarkistaa, että kaikki on varmasti ok huomista esitelmää varten. Hyviä öitä!
tiistai 15. maaliskuuta 2011
le 15 mars
Täällä on ollut tänään ihan mielettömän hieno ilma. Jo kouluun kävellessä mulla tuli hiki takki päällä ja lopulta aurinko paistoikin koko päivän ja oli +16 astetta. Tää Belgia on niin outo maa kyllä sään puolesta. Nimittäin tänään voi olla tollaset ihanat kelit ja huomenna en ihmettelis ollenkaan, vaikka ois +5, satais vettä, olis harmaata ja il ferait triste niinku täällä sanottais. Koulussa oltiin liikkatunnilla shortseissa ja t-paidoissa ja välitunneilla ei haitannut ollenkaan olla pihalla, kun kerrankaan ei ollut kylmä.
Aika koulupäivän jälkeen kului taas läksyjä tehden, kortteja valmistellen ja juoksutreeneissä ollen tiistaille tyypilliseen tapaan. Ja olikin aika rääkkireenit näin heti loman loppumisen kunniaks. 6x400m, jossa palautukset hölkäten 200m. Tän sarjan jälkeen oli 3 minuutin palautuminen ja sitten uusiksi koko satsi. Ihan kivasti hikivirtas, vaikka ei ollut ees takkia päällä. Eipä sitä takkia kyllä tälläsilla ilmoilla kauheesti tarviskaan.. :) Illalla kotona kattelin sit tänään alkanutta Ranskan X-Factoria ja siellä oli useempiakin laulajia, jotka sai oikeesti ihan kylmät väreet pintaan. JA Nyt kohti untenmaita kulkee tämän tyttösen matka eli Moikkamoi.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
le 14 mars
Kouluunpaluu viikon loman jälkeen ei oo ikinä kovin helppoa eikä se ollut sitä tälläkään kertaa. Pitkä koulupäivä tuli kuitenkin vietyä kunnialla läpi ja kotiin päästyä pikaisten läksysessioiden jälkeen suuntasin kuntosalille. Ostin taas kuukaudeksi kortin sinne ja ette arvaakkaan miten i-h-a-n-a-l-t-a tuntui urheilla kunnolla viikon jälkeen! Kotiin palattuani meille tuli melkeen heti vieraita (hevosharrastajapariskunta) illalliselle ja tuli sitten vietettyä ilta noitten ystävällisten Josén ja hänen vaimonsa seurassa. Ne oli tosi kiinnostuneita Suomesta ja tuli taas annettua paljon infoa tota rakasta kotimaatamme koskien, joka ei niin kauheen tunnettu täällä Belgiassa oo. Muut jäivät vieläkin jatkamaan iltaa tonne olohuoneeseen, mutta mää päätin lähtä jo nukkumaan, koska huomenna ois taas edessä pitkä koulupäivä. Bonne nuit kaikille lukijoille, jotka sattuu tän päivityksen vielä tälle iltaa lukemaan!
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
La Zélande (Zeeland), Le Pays-Bas
le 10 mars
Torstai-aamuna André ja Madlene (mun tulevat host-isovanhemmat) tuli hakemaan mut kyytiin varttia vaille yhdeksän ja matka Hollantiin lintubongarireissulle sai alkaa. Ajeltiin Zeelandiin, jossa meidän seuraan liittyi Emil sekä luonnontieteiden opettaja pariskunta Jean ja Beatrice. Torstaina Hollanti näytti oikeen parhaat kasvonsa. Tuulta oli monta kymmentä metriä sekunnissa, välillä vähän sataa ripsi ja oli KYLMÄ! Joten ensimmäisenä päivänä tuli siis bongaroitua niitä lintuja aika paljon autosta käsin. Yhdesti pysähdyttäessä André ei saanut auton ovea auki, koska tuuli niin kovasti. :O Illalla sitten ajettiin campingille, josta meidän joukolle oli varattuna kolme mökkiä ja siellä meidän seuraan liittyi vielä Jean (eläkkeellä oleva lääkäri), Michelle (eläkkeellä oleva mantsan ope) sekä Michellen mies Roland (eläkkeellä oleva eläinlääkäri, joka oli kyllä tehnyt uransa lääketeollisuuden parissa). Illalla illallistaessa oli aika hauska huomata istuvansa keskellä flanellipaitaisia lintubongari eläkeläisiä/tänä vuonna eläkkelle jääviä henkilöitä ja täytyy sanoa, että viihdyin siinä sakissa oikeen hyvin. Nuo kaikki oli nimittäin reissannut ihan mielettömästi ympäri maailmaa ja niitten jutut oli ihan tajuttoman mielenkiintosia. Jos haluat tietää helpoimman reitin Thaimaasta Laosiin julkisilla kulkuneuvoilla kysy ihmeessä lääkäri-Jeanilta. Jos taas kiinnostaa Pohjois-Kreikan linnut ja matelijat, Beatricelta ja Jeanilta löytyy vastaukset super nopeasti 30 Kreikan reissun kokemuksella. Ja sitä paitsi toi luonnontieteiden opettaja Jean oli ihan meidän koulun uskonnon ope KP:n kaksoisolento. Se oli ihan samannäkönen, sen jutut ja periaatteet oli ihan samanlaisia ja kaiken lisäksi se pukeutuikin ihan samalla tavalla. :D Illallisen jälkeen majottauduin sitten yhteen mökkiin kera mun tulevien isovanhempien ja uni tuli kyllä en quatrième vitesse.
Des huîtres
le 11 mars
Perjantaina heräsin Andrén laulellessa hyväntuulisena ja ikkunasta katsoessa tuli huomattua mistä sen hyvä mieli johtui. Aurinko nimittäin paistoi täydeltä taivaalta ja oli oikeen nätti ilma! Puoli yhdeksältä sitten pakkauduttiin autoihin ja ensimmäinen kunnollinen bongauspäivä sai alkaa. Ensimmäiselle tarkkailulle pysähdyttäessä tuli kyllä huomattua, että ei se ilma niin kauhean lämmin ollutkaan auringosa huolimatta, koska tuuli oli taas aika jäätävä. Koko päivä kuuteen asti kului aina pysahdyttassä, lintujen bongailussa, autolla ajaessa, uudestaan pysähdyttäessa, käveleskellesäs, bongailussa etc. Ja päivän bongailut huipentui upeaan kolmean hibou des maraisin showhun auringon laskiessa. Lukemattomien lintujen lisäksi tuli nähtyä mm. kaneja, jäniksiä ja metsäkauriita. Illalla mökille palattua tuli sitten otettua oikeen ihana lämmin suihku ja illallista syötiin taas kaikki yhdessä Jeanin, Beatricen ja Emilin mökissä. Illalliselle saatiin sitten taas meidän joukkoon täydennystä kun Christian, Christine, Valentine ja Véronique (mun kolmas host-äiti eli Andrén ja Madlenen tytär) saapuivat myös Zeelandiin. Pitkän ja ulkona vietetyn päivän jälkeen ei ollut kyllä perjantai-iltanakaan nukahtamisvaikeuksia.. :)
Ils sont où, les hibous?
Äh, ne olikin vaan hanhia..
Aika painua yölevolle!
le 12 mars
Lauantaina meidän jo runsaaseen joukkoon saatiin vielä vähän täydennystä kun Rolandin ja Michellen poika tuli viettämään yhden päivän meidän kanssa ja joku Ben tuli ihan yökski. Päivän bongailut alotettiin meren rannasta, jossa nähtiin lintujen lisäksi 6 hyljettä! Tuli siis alotettua päivä aika loistavasti. Ja ei ne loppupäivänkään bongailut mitään huonoja ollut ja sen lisäksi oli ihan mieletön ilma. Aurinko paistoi ja asteita oli varmaan +15! Illalla päätettiin taas bongailut hibou-showhn ja sen lisäksi nähtiin vielä une buse pattue (hiirihaukka suomeksi, kiitos sanakirja.org), joka on kuulema tosi harvinaista täällä päin! Eli siis aika hyvä tuuri meillä. Illallista syötiin sitten viimeisen illan kunniaksi Renessessä kiinalaisessa ravintolassa, jonka buffet oli ihan mieletön! Ei kyllä jäänyt nälkä ja illallinen sujui rattoisasti lääkäri-Jeanin kanssa jutellessa ja sen kertoessa kokemuksiaa matkoiltaan ympäri maailmaa. Se on siis sellanenen kuuskymppinen poikamies eläkkeellä oleva lääkäri, joka on oikeesti jo melkeen kiertänyt koko maailman ja aina rinkka selässä. 5 viikkoa Mongoliassa kävellen, Kolumbialaiset häät Kolumbiassa kokien, Mexicossa yksin seikkaillen, Laosia kierrellen, Senegalissa pyörien... Se mullekkin sitten sano, että kierrä maailmaa, kun oot vielä nuori ja tuut näkemään niin hienoja juttuja ja saat ihan mielettömiä kokemuksia. Ja jos kerran joudut tähän matkailun kierteeseen, niin tuut huomaamaan, ettei tästä ihan helpolla pääsekään irti. :D Ja sen lisäksi se kannusti mua lääkärin uralle ja kertoi, ettei oo ikinä katunut uravalintaansa. Näin kului siis lauantai en Zélande.
le 13 mars
Sunnuntai-aamuna aloitimme lintujen bongailun vasta puoli kymmenen aikoihin, koska sitä ennen piti pakata kimpsut ja kampsut, siivota mökit sekä luovuttaa avaimet. Aamupäivä kului taas autolla ajellen, välillä pysähdellen lintuja bongaileen, vähän kävellen etc. Ilma ei ollut yhtä hieno kuin lauantaina, mutta huomattavasti parempi kuitenkin kuin tuulisena torstaina. Puolenpäivän jälkeen suuntasimme Zierikzeehen lounaalle Andrén, Madlenen, Emilin, Véron, Christinen, Christianin ja Valentinen kanssa ja tuli kyllä syötyä maailman paras kala-ateria. Ja olin niin ylpeä, kun ymmärsin tarjoilijan kysyvän multa hollanniksi mitä haluan juoda ja osasin vielä tilata vissyvettä.. :D Lounaan jälkeen kävimme vielä pikaisesti moikkaamassa muita seuralaisia, mutta kolmen jälkeen lähdimme kuitenkin jo ajelemaan kohti Cineytä, koska Valentinen piti päästä valmistelemaan sen tulevaa harjoittelujaksoa. Oli kyllä ihana päästä asettumaan "kotiin" ohjelmaa täynnä olevan viikon jälkeen ja suuntasinkin illalla sänkyyn jo kahdeksan jälkeen, että kerkesin kirjotella blogiin, tarkistaa mailit ja kaikki facebook jutut, jutella vähän mamman kanssa naamakirjassa ja katsella matkaoppaita.
Des bernaches nonnettes
Reissu Hollantiin oli kaikin puoli onnistunut ja se on varmaa, että tota lintubongarointia tuun kyllä jatkamaan vielä Suomessakin. Mulla oli oikeesti välillä niin nolo olo noitten eksperttien seurassa, mutta tulipahan ainakin opittua paljon asioita. Ja sitä paitsi oli ihana löytää itsensä sellasten ihmisten seurasta, joitten päästä löytyy oikeesti jotain muutaki kuin lehmänkakkaa. Jotka tietää esimerkiksi, että suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja että Suomi ei oo mikään jääkarhujen ja ikuisen kylmyyden maa ja jotka on nähneet maailmaa ja jotka on experttejä aloillaan, mutta niin ihanan tavallisia (KIELITAITOISIA) ihmisiä kuin vain voi olla ja jotka mielellään opettaa sulle asioita aiheesta, jonka parissa oot täys nolla. :)
Torstai-aamuna André ja Madlene (mun tulevat host-isovanhemmat) tuli hakemaan mut kyytiin varttia vaille yhdeksän ja matka Hollantiin lintubongarireissulle sai alkaa. Ajeltiin Zeelandiin, jossa meidän seuraan liittyi Emil sekä luonnontieteiden opettaja pariskunta Jean ja Beatrice. Torstaina Hollanti näytti oikeen parhaat kasvonsa. Tuulta oli monta kymmentä metriä sekunnissa, välillä vähän sataa ripsi ja oli KYLMÄ! Joten ensimmäisenä päivänä tuli siis bongaroitua niitä lintuja aika paljon autosta käsin. Yhdesti pysähdyttäessä André ei saanut auton ovea auki, koska tuuli niin kovasti. :O Illalla sitten ajettiin campingille, josta meidän joukolle oli varattuna kolme mökkiä ja siellä meidän seuraan liittyi vielä Jean (eläkkeellä oleva lääkäri), Michelle (eläkkeellä oleva mantsan ope) sekä Michellen mies Roland (eläkkeellä oleva eläinlääkäri, joka oli kyllä tehnyt uransa lääketeollisuuden parissa). Illalla illallistaessa oli aika hauska huomata istuvansa keskellä flanellipaitaisia lintubongari eläkeläisiä/tänä vuonna eläkkelle jääviä henkilöitä ja täytyy sanoa, että viihdyin siinä sakissa oikeen hyvin. Nuo kaikki oli nimittäin reissannut ihan mielettömästi ympäri maailmaa ja niitten jutut oli ihan tajuttoman mielenkiintosia. Jos haluat tietää helpoimman reitin Thaimaasta Laosiin julkisilla kulkuneuvoilla kysy ihmeessä lääkäri-Jeanilta. Jos taas kiinnostaa Pohjois-Kreikan linnut ja matelijat, Beatricelta ja Jeanilta löytyy vastaukset super nopeasti 30 Kreikan reissun kokemuksella. Ja sitä paitsi toi luonnontieteiden opettaja Jean oli ihan meidän koulun uskonnon ope KP:n kaksoisolento. Se oli ihan samannäkönen, sen jutut ja periaatteet oli ihan samanlaisia ja kaiken lisäksi se pukeutuikin ihan samalla tavalla. :D Illallisen jälkeen majottauduin sitten yhteen mökkiin kera mun tulevien isovanhempien ja uni tuli kyllä en quatrième vitesse.
Des huîtres
le 11 mars
Perjantaina heräsin Andrén laulellessa hyväntuulisena ja ikkunasta katsoessa tuli huomattua mistä sen hyvä mieli johtui. Aurinko nimittäin paistoi täydeltä taivaalta ja oli oikeen nätti ilma! Puoli yhdeksältä sitten pakkauduttiin autoihin ja ensimmäinen kunnollinen bongauspäivä sai alkaa. Ensimmäiselle tarkkailulle pysähdyttäessä tuli kyllä huomattua, että ei se ilma niin kauhean lämmin ollutkaan auringosa huolimatta, koska tuuli oli taas aika jäätävä. Koko päivä kuuteen asti kului aina pysahdyttassä, lintujen bongailussa, autolla ajaessa, uudestaan pysähdyttäessa, käveleskellesäs, bongailussa etc. Ja päivän bongailut huipentui upeaan kolmean hibou des maraisin showhun auringon laskiessa. Lukemattomien lintujen lisäksi tuli nähtyä mm. kaneja, jäniksiä ja metsäkauriita. Illalla mökille palattua tuli sitten otettua oikeen ihana lämmin suihku ja illallista syötiin taas kaikki yhdessä Jeanin, Beatricen ja Emilin mökissä. Illalliselle saatiin sitten taas meidän joukkoon täydennystä kun Christian, Christine, Valentine ja Véronique (mun kolmas host-äiti eli Andrén ja Madlenen tytär) saapuivat myös Zeelandiin. Pitkän ja ulkona vietetyn päivän jälkeen ei ollut kyllä perjantai-iltanakaan nukahtamisvaikeuksia.. :)
Ils sont où, les hibous?
Äh, ne olikin vaan hanhia..
Aika painua yölevolle!
le 12 mars
Lauantaina meidän jo runsaaseen joukkoon saatiin vielä vähän täydennystä kun Rolandin ja Michellen poika tuli viettämään yhden päivän meidän kanssa ja joku Ben tuli ihan yökski. Päivän bongailut alotettiin meren rannasta, jossa nähtiin lintujen lisäksi 6 hyljettä! Tuli siis alotettua päivä aika loistavasti. Ja ei ne loppupäivänkään bongailut mitään huonoja ollut ja sen lisäksi oli ihan mieletön ilma. Aurinko paistoi ja asteita oli varmaan +15! Illalla päätettiin taas bongailut hibou-showhn ja sen lisäksi nähtiin vielä une buse pattue (hiirihaukka suomeksi, kiitos sanakirja.org), joka on kuulema tosi harvinaista täällä päin! Eli siis aika hyvä tuuri meillä. Illallista syötiin sitten viimeisen illan kunniaksi Renessessä kiinalaisessa ravintolassa, jonka buffet oli ihan mieletön! Ei kyllä jäänyt nälkä ja illallinen sujui rattoisasti lääkäri-Jeanin kanssa jutellessa ja sen kertoessa kokemuksiaa matkoiltaan ympäri maailmaa. Se on siis sellanenen kuuskymppinen poikamies eläkkeellä oleva lääkäri, joka on oikeesti jo melkeen kiertänyt koko maailman ja aina rinkka selässä. 5 viikkoa Mongoliassa kävellen, Kolumbialaiset häät Kolumbiassa kokien, Mexicossa yksin seikkaillen, Laosia kierrellen, Senegalissa pyörien... Se mullekkin sitten sano, että kierrä maailmaa, kun oot vielä nuori ja tuut näkemään niin hienoja juttuja ja saat ihan mielettömiä kokemuksia. Ja jos kerran joudut tähän matkailun kierteeseen, niin tuut huomaamaan, ettei tästä ihan helpolla pääsekään irti. :D Ja sen lisäksi se kannusti mua lääkärin uralle ja kertoi, ettei oo ikinä katunut uravalintaansa. Näin kului siis lauantai en Zélande.
le 13 mars
Sunnuntai-aamuna aloitimme lintujen bongailun vasta puoli kymmenen aikoihin, koska sitä ennen piti pakata kimpsut ja kampsut, siivota mökit sekä luovuttaa avaimet. Aamupäivä kului taas autolla ajellen, välillä pysähdellen lintuja bongaileen, vähän kävellen etc. Ilma ei ollut yhtä hieno kuin lauantaina, mutta huomattavasti parempi kuitenkin kuin tuulisena torstaina. Puolenpäivän jälkeen suuntasimme Zierikzeehen lounaalle Andrén, Madlenen, Emilin, Véron, Christinen, Christianin ja Valentinen kanssa ja tuli kyllä syötyä maailman paras kala-ateria. Ja olin niin ylpeä, kun ymmärsin tarjoilijan kysyvän multa hollanniksi mitä haluan juoda ja osasin vielä tilata vissyvettä.. :D Lounaan jälkeen kävimme vielä pikaisesti moikkaamassa muita seuralaisia, mutta kolmen jälkeen lähdimme kuitenkin jo ajelemaan kohti Cineytä, koska Valentinen piti päästä valmistelemaan sen tulevaa harjoittelujaksoa. Oli kyllä ihana päästä asettumaan "kotiin" ohjelmaa täynnä olevan viikon jälkeen ja suuntasinkin illalla sänkyyn jo kahdeksan jälkeen, että kerkesin kirjotella blogiin, tarkistaa mailit ja kaikki facebook jutut, jutella vähän mamman kanssa naamakirjassa ja katsella matkaoppaita.
Des bernaches nonnettes
Reissu Hollantiin oli kaikin puoli onnistunut ja se on varmaa, että tota lintubongarointia tuun kyllä jatkamaan vielä Suomessakin. Mulla oli oikeesti välillä niin nolo olo noitten eksperttien seurassa, mutta tulipahan ainakin opittua paljon asioita. Ja sitä paitsi oli ihana löytää itsensä sellasten ihmisten seurasta, joitten päästä löytyy oikeesti jotain muutaki kuin lehmänkakkaa. Jotka tietää esimerkiksi, että suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja että Suomi ei oo mikään jääkarhujen ja ikuisen kylmyyden maa ja jotka on nähneet maailmaa ja jotka on experttejä aloillaan, mutta niin ihanan tavallisia (KIELITAITOISIA) ihmisiä kuin vain voi olla ja jotka mielellään opettaa sulle asioita aiheesta, jonka parissa oot täys nolla. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)