Nyt voi jo sanoa, että tämänpäiväinen koe meni superhyvin. Se oli nimittäin enkku ja siinä oli vaan kolme helppoa kirjoitustehtävää + suullinen osio opettajan kanssa. Pääsin lähtemään koulusta jo ennen yhtätoista ja suuntain ennen kotiin menoa ostamaan ison kartongin, josta aijon tehdä tälle mun perheelle "kiitos-kortin" sekä karkkeja piparitalon koristelua varten.
Kotona koristelin ensiksi piparitalon loppuun katsellen samalla ampumahiihdon maailmancupia, söin lounasta ja siivoilin keittiötä. Sitten alotin armottoman fysiikan opiskelun, joka kylläkin keskeytyi välissä pienellä Rinksulan <3 kanssa jutteluhetkellä naamakirjassa, ja jatkoin opiskelua kuuteen asti. Vähän ennen puolta seitsemää JM lähti käyttämään mua kinéssä, joka kesti vähän reilut puoli tuntia. Un kinésithérapeute = lääkintävoimistelija/hieroja sanakirjan mukaan. Se hieroja oli sellanen vähän alle nelikymppinen, maailman ystävällisin miekkonen. Ja kaiken lisäksi se näytti ihan Amin Asikaiselta! Se kerto mulle kaikkea mahdollista mm. sen matkoista Norjaan, Viroon, Venäjälle, Suomeen (pieni piipahdus Helsingissä) ja Ruotsiin (pistooliammuntakisat) samalla kun se väänteli ja käänteli tota mun jalkaa. Ja se oli hirveen kiinnostunut tästä mun vaihtovuodesta ja esittikin mulle miljoona kysymystä kaikkeen kieleen, kouluun yms. liittyvään. Ja sovittiin mulle uus tapaaminen ens viikon tiistaille ja kuulemma normaalisti ton lonkkakivun pitäis "parantua" kahden-kolmen kerran jälkeen. Oon kyllä mielissän, jos tämä hierojaenkelini saa sen kivun talttumaan. Juoksemattomuus tekee mut nimittäin H-U-L-L-U-K-S-I!
Illalla kotona en tehnnyt enää mitään ihmeellistä: opiskelin vain fysiikkaa, haaveilin kokeettomasta elämästä (joululomasta) ja söin illallista. Tällasta tänään! Ja huomenna suuntana ALSACE, FRANCE! <3
Kyllä se jalka kuntoon tulee ja pääset taas juoksemaan (nimimerkillä kokemusta on ollut vastaavasta). Ja oikein ihanaa, nautinnollista ja mukavaa matkaa Ranskaan! Otahan paljon kuvia ;)
VastaaPoista