le 28 février

Eilen mulla oli oikeen ihana ja rauhallinen lomapäivä lukuunottamatta päivän muutamia viimeisiä tunteja. Heräsin aamulla vasta vähän ennen puoltakymmentä ja koko aamupäivän kulutinkin sitten olohuoneessa sohvalla makoillen ja dataillen ja jutellen RIIKAN <3, ANNAN <3 ja ELLUN <3 kanssa. Lounaan jälkeen kattelin vielä l'ordilta Matkaoppaita ja sit menin vähäks aikaa tekeen scrapbookia omaan huoneeseen. Kohti Christine tulikin jo kotiin, joten juotiin sitten päiväteet, naurettiin sunnuntai-illan posetteluille ja siivottiin sunnuntai-illan viimeisen sotkut. Iltapäivällä kattelin yhdistetyn joukkuekisaa (ei mee Suomella hyvin..) ja opiskelin Vocabulaire Orthographique de Basea. Viiden jälkeen lähdin pienelle 40 minuutin juoksulenkille ja se lenkki oli kaikkea muuta kuin helppoa ja nautinnollista juoksua ja sekös ihmetytti.. Illalla illallistin ja hengailin Valentinen kaa kahdestaan Christianin ja Christinen ollessa jossakin menossa ja autoin sitä tekemään jotain juttuja sen tulevaan harjoitteluun. Illalla illalla kateltiin sitten koko perheellä Joséphine, ange gardieniä ja Top Chefia ja yhtäkkiä mää aloin voimaan ihan tosi pahoin. Christine anto mulle lääkettä, yritin käydä vessassa, istuskelin vessan lattialla odotellen oksennusta ja TÄRISIN. Oikeesti se oli niin ihmeellistä, koska mun koko kroppa vaan tärisi ja tärisi. Lopulta sitten sanoin, että yritän käydä vessassa tuolla yläkerrassa ja sinne päästyäni vetäsin ihan kauheet oksennutkset. (Mielenkiintosta tekstiä vai mitä? ;) Ja en oikeesti muistanu miten kamalaa se on. Mun vatsalihakset ihan kramppas, hiki valu ja kroppa tärisi entisestään. Päätin sitten painua pehkuihin ja blogin kirjottaminen ei käynyt kyllä mielen vieressäkään. Yöllä heräsin sitten muutamia kertoja ja olin varma, että örkkään vielä uusiks, mutta o-n-n-e-k-s-i en joutunut sitä kauheutta kokemaan toista kertaa! Kaikista oudointa tässä on se, että tekin (mun suomiperheeläiset) ootte just siellä Suomessa örkkäily, joten kai se sitten tarttu muhunkin netin välityksellä.. ;)