Christianin sisko Michelle tuli myös lounaalle miehensä Herven kanssa, joka sattuu olemaan yks meidän host-klubin jäsenistä. Kuten voi huomata, täällä Cineyssä kaikki on jotenkin sukua tai ainakin tuttuja keskenään.. :D Siellä grand-mèren luona menikin sitten useampi tuntia ja kotiin tultiin joskus neljää ennen. Kotona ensimmäiseksi Valentine ja host-mama Christine yritti, että soittaisin Suomeen mun perheelle uudenvuodentoivotuspuhelun ja yhtäkkiä mulla tuli ihan hirvee ikävä kotiin. Aloin taas vaan itkeen ja itkin ja itkin ja itkin. Val ja Christine oli taas ihanan ymmärtäväisiä ja anto mun itkeä ja mennä omaan huoneeseen vähän yksikseni. Olin jonkun aikaa netissä, itkin ja kuuntelin musiikkia. Sitten ennen viittä päätin, että lähden lenkille, koska se varmasti helpottaisi. Ja niinhän siinä kävikin. Juoksin 50 minuuttia täällä kuolleessa (näin ehkä 5 ihmistä) Cineyssä ja sen jälkeen oli kuin uudesti syntynyt olo. Kävin suihkussa ja menin alas olohuoneeseen hengaileen Christinen, Christianin ja Valentinen kanssa. Annoin mun tuliaiset niille ja ne tykkäs kovasti! :) Koko loppuilta menikin sitten olohuoneessa pikku snacksejä illalistaen, jutellen, telkkaria katsellen ja nauttien pimeästä illasta kynttilöiden valoissa. Valentinen kummitätikin (jonka näin jo eilen Valentinen mennessä sille kampaajalle) tuli toivottelemaan hyvää uutta vuotta ja viipyikin sitten useamman tunnin. Tänään illalla tuli kyllä niin ihanan kotoinen olo tuolla olohuoneessa, kun hengailtiin vaan ja host-isukki röhnötti nojatuolissa kuorsaten ja oli sellanen lepponen tunnelma. Kyllä tää ikävöinti ja itku tästä vielä ihanaksi ajaksi muuttuu! :)
Onnellista tätä vuotta! Tulin juuri takaisin Muoniosta. Käytiin yks päivä Kilpisjärvellä ja Saanalla. Uskomattoman kaunis kaamos. Nyt vielä viis päivää kotia ja sitten Manseen. Kaikkea hyvää!
VastaaPoistae