Tänään oli niiin ihana päivä koulussa. Koulu alkoi 8.30 niinku joka päivä mutta se päättyi jo 12.05 ja tulee päättymään aina keskiviikkoisin! Mulla oli vaan kaks tuntia matikkaa, yks tunti étude (mennään sellaseen luokkaan, jossa kaikkien pitää istua yksin sellasessa kahen hengen pulpetissa ja täytyy ollaa hiljaa ja tehä esimerkiksi läksyjä) ja sit oli vielä yks tunti ranskaa.
Koulun jälkeen käppäilin torille, jossa tapasin Danielan ja mentiin yhdessä syömään la crignotteen croque monsieurit. Otin tällä kertaa croque bolon, eli kinkkujuustotoastin lisäksi siinä lautasella oli bolognesekastiketta, salaattia ja juustoa. Niin herkullista, että vie kielen mennessään. ;) Sen jälkeen kierreltiin kauppoja ja ostin kouluun jotain juttuja ja siskolle synttärilahjan. (Riikka, se ei oo sitte hääppönen, mutta sitäki maistuvampi ;)) Kävin myös pankissa kysymässä olisko mun Belgian pankkikortti jo saapunut ja oli niin läppä, ku se vanha ukko ei meinannu millään ymmärtää mikä on mun nimi, vaikka lausuin oikeen selvästi ja artikuloiden. Ja ainiin, ostin pieneen tilaan menevän sateenvarjon, joka on kyllä aivan välttämätön täällä sateen luvatussa maassa. Tulin myös siihen tulokseen, että on maailman helpointa olla toisen vaihtarin kanssa. Kummallakin meillä ärsyttää samat asiat täällä Belgiassa ja kumpikin on kokenut samanlaisia tunteita ja kumpikin tykkää enemmän oman maan koulusta ja kummallakin on samat ongelmat kielen kanssa... Toista vaihtaria on vaan niin helppo ymmärtää!
Kaupungilta tulin kotiin kolmen jälkeen, datailin, juttelin mamien (mummo eli Mireille) ja papien (pappa eli Jean-Marie eli JM2) kans, tein läksyjä ja sit lähdin salille. Ja tulin taas siihen tulokseen, että mää kyllä niin tykkään urheilusta. Sinne salille jäi kyllä kaikki huolet ja murheet hien virratessa. Ja kotona olin taas loppu illan niin onnellinen ja ilonen. Ja jatkettiin muuten illallisella sitä eilista kyselyä. Mää halusin tietää miksi Belgian lippu on sellanen ku on ja millon Kongo oli osa Belgiaa. JM taas kysy multa, että mikä on Suomen korkein piste ja kuinka korkee se oikeestaan on ja mistä lähtien Suomi on kuulunut EU:hun. Ja syötiin jälkkäriks Geoffreyn valmistamaa kakkua ja se oli HYVÄÄ! Mun pitäs varmaa lopettaa tää ruuista kertominen, koska tää blogi alkaa muuten kääntyä aika ruokapainotteiseksi.. ;) Kerroin myös JM:mälle, että mulle on joskus niin vaikeeta se, että täytyy teititellä kaikkia ja aina sanoa madame ja monsieur ja olla koulussakin niin muodollisesti. Ja kerroin sille, että Suomessa esimerkiksi opettajia kutsutaan etunimillä ja ne on melkeen niinku kavereita oppilaille yms. Joten nyt se varmaan ymmärtää, jos käyttäydyn joskus vahingossa vähän epäkorrektisti. (Vaikka tietysti yritän välttää sitä kaikin tavoin enkä oikeestaan oo vielä kovin monesti mokannu.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti