le 9 septembre
Torstai oli mukava päivä! Olin jälleen koulussa puoli yhdeksästä vartin yli neljään ja huomasin taas miten koulu alkaa tuntua yhä mukavammalta joka päivä. Meidän luokan tytöt on ottanut mut niin hyvin vastaan ja on kauheen kiinnostuneita kaikesta Suomeen liittyvästä ja koko ajan huolehtii, että mulla on varmasti kaikki hyvin. Ja vielä koulun loputtua sain tietää, että Kathleen asuu melkeen mun naapurissa, joten kävelin sitten kotiin sen kans samaa matkaa. Ja sain myös tietää, että Kathleen on mun kaa saman ikänen, se on vaan kerrannu jostain syystä kaks luokkaa. :)
Illalla kävin Body Attackissa ja Attackin jälkeen JM tuli hakeen mut salilta ja sen jälkeen suunnattiin kohti rotarykokousta. Kokous oli tällä kertaa Hamoisin jalkapalloklubilla, koska tää meidän klubin presidentti on myös Hamoisin jalkapalloseuran presidentti. Ja se kutsu mut katsomaan niitten peliä heti kun mulle vaan sopii kun se kuuli, että tykkään tosi paljon futiksesta. Sain taas niin lämpimän vastaanoton siellä klubilla, että ajattelin ruveta tästä lähtien kaveraamaan enemmänkin yli 45 vuotiaitten miesten kans, jos ne kerran on noin hyviä tyyppejä. :D Kaikki oli tosi kiinnostuneita mun ensimmäisistä koulupäivistä ja mun kuulumisista muutenkin. Ja siellä kokouksessa syötiin herra pressan valmistamaa ruokaa, joka oli tosi herkullista. Olin muuten edelleen "Petite Finlandaise" tai "Petite Minna".. :D Kokouksesta tultiin vasta lähempänä yhtätoista ja bloggeri ei suostunut pelittämään, joten en voinut kirjoittaa heti eilisiä kuulumisia.
le 10 septembre
Tänään oli taas asteen verran helpompaa koulussa. Ja voin ylpeänä todeta, että ensimmäinen päivä, kun mulla ei tullut itku kurkkuun yhtään kertaa. :D Madame proviseur toi mulle tänään horaire specialin eli aivan mua varten tehdyn lukujärjestyksen, jonka ansiosta mulla on keskiviikkoisin koulu vain 9.20-12.05 ja maanantaisin sekä perjantaisin mulla loppuu jo 15.25! Kävelin taas kotiin samaa matkaa Kathleenen ja sen pikkuveljen kans.
Koulun jälkeen tein läksyjä ja kirjottelin Joranille intercalaries, kun se niin nätisti pyysi.
Seitsemän jälkeen lähdettiin syömään meiltä ehkä 100 metrin päässä sijaitsevaan ravintolaan San Marinoon, joka on näitten lempparipaikka täällä Cineyssä. Enkä yhtään ihmettele, koska siellä oli toooooosi hyvää ruokaa ja ihanan lepponen tunnelma. Siellä esimerkiksi oli kertakäyttöpöytäliinat, joihin piirreltiin ja kirjoteltiin ja pelattiin ristinollaa Tomin ja Joranin kans. Suunniteltiin myös JM:n ja Isan kanssa kahden viikon (en voi uskoa, että aika kuluu näin nopeaa) päässä siintävää Pariisin matkaa. Kerroin mitä ainakin haluaisin nähdä ja niitten mun MUST DO juttujen lisäksi JM kerto myös Pompidou-keskuksesta, jossa se kuulema vierailee joka ikinen kerta ollessaan Pariisissa. Enkä yhtää ihmettele, koska se vaikuttaa kyllä todellakin oikeesti MUST DO tai pikemminkin MUST SEE jutulta. http://www.cnac-gp.fr/ <-- Lisäinfoa löytyy tuolta. Ainiin ja ravintolassa JM kysy myös multa päivän kysymyksen, joka kuului tällä kertaa näin: Kuinka monta kilometriä pitkä Suomen suora rannikko on? (Eli siis ei oteta huomioon mitään saaria yms.) Pitkän harkinnan jälkeen veikkasin sen olevan 1093 kilometriä.
Ravintolasta käveltiin Christine-tädin ja Alouisin luokse, jossa luin lehtiä ja kattelin kun pojat pelas tietsikalla. Ja maistoin muuten parasta Belgialaista suklaata. Côte d'or. Nam! Tarkistettiin myös poikien kanssa netistä päivän kysymyksen vastaus ja se kuuuluin näin: Merenrannikon suora pituus on noin 1 100 km, mutta rannikon rikkonaisuudesta johtuen rantaviivaa on huomattavasti enemmän – peruskartta-aineistosta laskettuna noin 46 000 km. Ja voitte vaan arvata miten JM:n suu loksahti auki, kun se kuuli ton. Tuli aika paljon respectiä meidzille.. :D
Nyt täytää alkaa paapaamaan, koska huomenna ois 08h30 lähtö kohti Ottigniesia, jossa meillä on journée d'information avec rotarypiiri 2170. Bonne nuit! <3
Hienoa että elämä asettuu paikoilleen ja arki alkaa rullata...tekemistä siellä tuntuu piisaavan (jos tuntuu toiselta muistele vaan niitä tyhjiä iltoja/päiviä kotona ja tunnetta kun ei oo mitään tekemistä ;)) - asenne se on joka ratkaisee! Sama arki kaikkialla ja samat arjen pienet ilot :) vähän erilaisia sisällöltään mutta muutoin.
VastaaPoistaJa ota tosiaan kaikki ilo irti niistä rotareista - niiden kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä ;) Iltalukemiseksi voit tsekkailla lisää tietoja Suomesta niin voit edelleen yllättää JM:n - voin vain kuvitella hänen ilmeensä kun sun vastaus oli oikea. Hyvä Minna!
Aika kuluu nopeasti - mukavaa vikonloppua ja sitten parin viikon pääsät koittavan Pariisin matkan suunnittelua.
Ps. Kyssäri: mitä tarkoittaa intercalaries? Ja toiseksi sun ei tosiaankaan tarvi hyväksyä näkyviin näitä mun pitkiä kommentteja, mutta kun on niin helppo kirjoitella suoraan vastauksia aina näihin sun postauksiin niin teen sen tänne ennemmin kuin alkaisin erikseen laittaan mailia tai yksityisviestiä faceen. Laiska kun oon :D
pööö minnnnnna! miss youuuuuuuuuu all the time!! Kattelen aina lentoja sinne, mietin että jospa tuliski junalla tai jotain muuta jännää-ä...
VastaaPoistaniin ja haaveilen samalla new yorkin matkasta ja kuuntelen tätä http://www.youtube.com/watch?v=8EooiBaW1BA
Ei se mitään äiti, nuo sun kommentit on ainakin yleensä aivan kivoja! :D Ja intercalaires on niinku välilehdet.
VastaaPoistaAnnaaa, pelkään pahoin, ettet sää voi tulla käymään täällä. Nimittäin meidän rotarypiiri ei hyväksy kavereiden vierailuja.. :/
MITÄ? entä siskojen vierailut?
VastaaPoistaHmm, no en tiedä. Perheen vierailut on sallittuja, mutta vain koulujen loma-aikoina ja vasta kuuden kuukauden Belgiassa oleskelun jälkeen. Aika hankalaksi menee..
VastaaPoista