le 7 juillet

Ensimmäinen ja VAIKEIN koe takana! Eli siis bilsan koe oli ja meni ja voin kertoa, että täysiä pisteitä ei oo tulossa, mutta sainpahan ainakin vastattua kaikkiin kysymyksiin. Ja tärkeintä on, että se on nyt ohi! Pääsin kokeesta jo 9.45 ja käppäilin heti sit Colruytille hakemaan Jean Marcin isänpäivälahjan. Teetin sille sellasen hiirimaton yhesta meidän kuvasta.. :) Siellä colruytillä törmäsin sitten Jean-Marieen ja tulinkin sen kyydille keskustaan. Keskustassa kiertelin kauppoja, käppäilin ympäriinsä, juttelin tuttujen kanssa ja re-lueskelin Love Actually kirjaa huomista koetta varten ennen kuin puoli yhdeltä otin bussin kotiin. Kotiin saavuin yhden aikoihin ja söin heti ensimmäiseksi lounasta host-vanhempien kanssa ulkona auringonpaisteessa, kun ne oli kummatki vielä tän päivän lomalla. Sen jälkeen luin Love Actuallyn loppuun ja nyt oon sit viettänyt pienen tovin tässä netissä surffaillen. Hankalaa, kun huomenna on vaan englannin tekstin kirjottamiskoe ja suullinen koe Love Actuallysta, joten ei voi oikeen opiskella mitenkään. Otin kuitenkin kuvan muistoksi enkun tämän kevään monisteistakin:



Nyt ois sitten tarkotus ehkä alottaa jo vähän ranskan kokeeseen lueskelua, vähän vielä selailla tota Love Actuallya ja sitten illalla pitkästä aikaa juoksureeneihin! Ja reenejen jälkeen Isalle ja JM:lle yöksi! <3 :)

Lisäys:

Hostit nakkas mut Isalle ja JM:lle puoli kuudeksi, jossa hengailin Joranin kaa kuuteen asti ja sit käppäilin juoksureeneihin. Ja Isa sitten sattu ajaan ohi JM2:sen ja Tomin kanssa ja tuli sitten tirautettua taas itku niitten pysähtyessä ja Isan tullessa halaamaan. Juoksureeneissä heti ekaks Haneloren äiti tuli sanoon mulla moit ja anto mulle purkillisen muutamaa tuntia aikaisemmin valmistunutta itsetehtyä viinimarjahilloa. Se kerto tehneensä sen oman pihan viinimarjoista ja halus antaa mullekin purkillisen muistoksi. Miten ihania ihmiset osaakaan olla! <3 Juoksureenit oli tosi kivat : 5x200m neljä kertaa toistettuna ja oli kivaa, kun juoksiessa sai taas jotain muuta ajateltavaa. Jean Marc tuli sitten hakeen mut reeneistä ja arvaatte varmaan, että tuli taas itkettyä sitten senkin kainalossa. Ja voin kertoa, että kenenkään muun sanat ei oo vielä yhtä paljoa lohdutttanut kuin sen. Mää niin tykkään tosta ukkelista! Isalle ja JM:lle päästyäni mieli sitten parani oikeen nopeasti Tomin pelleilyjä kuunnellen ja keittiönpöydän ääressä istuskellen ja jutskaillen. Annoin JM:lle sen isänpäivälahjan ja -kortin ja se oli niin mielissään niistä, että sillä tuli melkeen tippa linssiin.. :) Illalla viimeseks katottiin sit Isan, JM:n ja Joranin kaa X-Factor ja tuli saatua kyllä niin monet hyvät naurut ja lopulta ilta oli ihan mahtava! JM:kin sano, että "Minna, sää teit kyllä hyvin, kun tulit tänään meille yöksi, koska me ollaan ainakin vietetty nyt ihan super ilta sun kaa!" :)